Tippaleipä maistuu varsinaissuomalaisille, munkit muuta maata vähemmän
– Niin perinteinen herkku kuin munkki onkin, ne ovat maistuneet suomalaisille yhä enemmän varsinkin viime vuosien aikana. Munkkien myynti on kasvanut lähes kolminkertaiseksi K-ruokakaupoissa viimeisen neljän vuoden kuluessa, kertoo K-ryhmän leipomotuotteista vastaava osto- ja myyntipäällikkö Tiina-Liisa Nirhola.
– Erityisesti erilaiset sesonkimunkit ovat lyöneet läpi. Vapun ohella munkkeja tuunataan erilaisiksi Halloweeniin, kevääseen ja kesään. Munkit ovat sokeroituja, sokeroimattomia, täytteellä tai ilman, ja erilaisia kuorrutteita ja täytteitä on tarjolla moneen makuun. Myös perinteiset berliininmunkit ovat kasvattaneet suosiotaan, sanoo Nirhola.
– Tippaleipien suosio näyttäytyy stabiilina eikä sen kehityksessä ole tapahtunut suuria muutoksia suuntaan tai toiseen viime vuosien aikana. Suurin osa tippaleivistä on edelleen perinteisiä tomusokeroituja, jatkaa Nirhola.
K-ryhmä selvitti myyntidatastaan Suomen maakuntien väliset erot tippaleipien ja munkkien kulutuksessa. Data kertoo, kuinka paljon tippaleipiä ja munkkeja ostetaan suhteessa kyseisen maakunnan asukkaiden muuhun ostoskoriin. Mitä suurempi suhdeluku, sitä suositumpi herkku. Suhdeluku itsessään ei kerro mitään, vaan sen avulla voi myyntikorostumaa verrata muihin maakuntiin.
Tippaleipien ykkösmaakunta on Uusimaa, jonka suhdeluku on sata. Toisena on Pohjanmaa (83,8) ja kolmantena Varsinais-Suomi (82,9). Meillä siis ostetaan liki 83 tippaleipää sataa Uudellamaalla ostettua kohden. Vähäisintä tippaleivän suosio on Lapissa (19,1).
Munkkeja ostetaan eniten Etelä-Pohjanmaalla (100). Varsinais-Suomen sijoitus listalla on 14:s (39,5).
Pääsääntöisesti eniten tippaleipiä syödään rannikkomaakunnissa, kun taas munkkeja suositaan eniten sisämaakunnissa. Mitä pohjoisemmaksi mennään sitä varmemmin vappuherkku muuttuu tippaleivästä munkkeihin. Ahvenanmaalla molemmat herkut korostuvat ostoskoreissa.
Aamuset-kaupunkimedia (AKM)














