Tuoreessa asiantuntijaselvityksessä on kartoitettu tyypillisimpiä sisäilmaongelmiin johtavia tekijöitä uudiskohteissa. Selvitys tarjoaa tietoa riskialttiista ratkaisuista, jotta niiltä osataan välttyä jatkossa. Selvityksessä tarkastellaan niin tilaajaosaamista, rakentamista kuin rakennuksen ylläpitoa ja käyttöäkin. Sisäilman laadunhallinta rakennushankkeen eri vaiheissa -selvityksen on toteuttanut Rakennusteollisuus RT:n toimeksiannosta VTT Expert Services.

– Selvityksellä haluttiin varmistaa hyvän sisäilman edellytykset tunnistamalla sisäilmaongelmien aiheuttajia ja tarjoamalla niihin ratkaisuja ammattilaisten avuksi. Kaikkien rakentamisen ja ylläpidon eri osapuolten pitää varmistaa, että ainakin tavanomaisimmat syyt saadaan karsittua pois, Rakennusteollisuus RT:n rakentamisen kehityksestä vastaava johtaja Jukka Pekkanen kertoo selvityksen tavoitteista.

Sisäilmaongelma voi syntyä missä vaiheessa tahansa rakentamisprosessia tai käyttö- ja ylläpitovaihetta. Monesti taustalla on useita samanaikaisia asioita. Selvitys osoittaa hyvin, että tilaaja, suunnittelija, materiaalitoimittaja ja rakentaja voivat jokainen omalla toiminnallaan aiheuttaa sisäilmaongelmia. Hyväkin sisäilma voidaan pilata, jos rakennusta ei käytetä ja huolleta oikein.

Selvityksessä huonon sisäilman aiheuttajina on tarkasteltu rakenteiden kosteutta, kemiallisia epäpuhtauksia ja ilmanvaihtojärjestelmän virheitä. Kosteus- ja homevaurioita esiintyy yleisimmin vanhoissa rakennuksissa, mutta selvityksessä keskityttiin uudehkojen rakennusten sisäilmaan. Selvitys perustuu VTT Expert Services Oy:n laajaan kokemusperäiseen tietoon, joka on kertynyt viime vuosien aikana kohdekohtaisista selvityksistä rakennuksista, joissa sisäilmahaittoja on epäilty.

– Sisäilmaongelmassa tutkitaan aina kokonaisuutta. Rakennustekniikan ammattilainen ei ole kemiallisten tai ilmanvaihtoon liittyvien ongelmien asiantuntija. Niihin pitää saada omat asiantuntijansa mukaan kokonaiskuvaa ratkomaan, yksi asiantuntijaselvityksen laatijoista, erityisasiantuntija Mikko Saari muistuttaa.

Asiantuntijaraportissa on lueteltu suuri joukko tekijöitä, joita tarvitaan laadukkaan sisäilman aikaansaamiseksi. Pekkanen nostaa niistä esiin muutamia keskeisiä.

– Tilaajan pitää mahdollistaa rakennushankkeelle realistinen aikataulu. Esimerkiksi betonirakenteiden rakentamisen aikaiselle kuivumiselle pitää jättää riittävästi aikaa. Suunnittelijan pitää huolehtia, että suunnitelmat eivät jää ylimalkaisiksi, vaan vaikeista kohdista tehdään riittävästi detaljikuvia. Pitää hyödyntää hyväksi koettuja ratkaisuja. Tällä olisi vältetty esimerkiksi monia ongelmallisia parvekerakenteita, joita on rakennettu vaikka suunnitteluratkaisut eivät ole olleet käytännössä toimivia. Urakoitsijan tulee puolestaan varmistaa, ettei rakenteiden anneta kastua ja huolehtia normaalin rakentamisaikaisen kosteuden kuivatuksesta.

Saaren mukaan rakenteissa suurin yksittäinen tekijä on edelleen rakennusaikainen kosteudenhallinta. Hän nostaisi tutkimuksesta esiin muovimattojen aiheuttamat emissiot. Ne liittyvät yhteen sisäilmaongelmien tutkijoiden suurempaan haasteeseen, hajuihin.

– Tiloissa oleskelevat henkilöt voivat raportoida pahasta hajusta ja tunkkaisesta ilmasta. Kun tilojen kaasuyhdisteitä mennään mittamaan epäpuhtausmittareilla, voivat tulokset kuitenkin jäädä alle raja-arvojen, Saari kuvaa sisäilmatutkijoiden haasteita.

Rakennusteollisuus käynnisti viime vuonna tutkimushankkeen, jonka tavoitteena on lisätä tietoa materiaalien kosteusteknisistä ja kemiallisista ominaisuuksista esimerkiksi muovimattojen emissioiden osalta.

Valtaosa valinnoista tehdään jo suunnitteluvaiheessa ja ennen työmaan aloitusta. Pekkanen uskoo, että monet rakennuttajat ja tilaajat eivät riittävästi tunne asiaa ja tuoreesta asiantuntijaselvityksestä voikin olla paljon apua myös heille.

– Rakennusurakan yleisissä sopimusehdoissa määritellään tilaajan ja rakentajan vastuut. Julkisuudessa puhutaan usein vain urakoitsijan takuuvastuusta, mutta rakennuttajan vastuutakaan ei saa unohtaa. Esimerkiksi kouluhankkeissa tilaajana ja omistajana on yleensä kunta, hän muistuttaa.

Pekkanen toivoo, että sisäilmaongelmien kohdalla kiinnitettäisiin nykyistä enemmän huomiota rakennuksen käytön aikaiseen toimintaan.

– Rakennuksen käyttäjän ja ylläpitäjän tulee huolehtia, että rakennuksen ilmanvaihtoa käytetään suunnitellun mukaisesti, huoltotoimenpiteitä ei laiminlyödä ja ne tehdään riittävän ajoissa.

Rakennusteollisuus on jo pitkään tehnyt työtä paremman laadun puolesta yhdessä alan muiden toimijoiden kanssa. Rakennusteollisuus RT aloitti edelleen käynnissä olevan Laatupolku-hankkeen vuonna 2011. Nyt teetetty asiantuntijaraportti ja sisäilman laadun hallinta on olennainen osa tätä työtä.

Laatutyötä tehdään pitkäjänteisesti myös Rakentamisen laatu RALA ry:n kautta. Alan yhteisessä Hometalkoissa selvitettiin eri rakennustyyppien tavanomaisimpia kosteusvauroita. Tietoa on kerätty kattavasti Rakennusteollisuuden ja ympäristöministeriön toteuttamalle kosteudenhallinta.fi-sivustolle. Kosteudenhallinnassa on otettu käyttöön Kuivaketju 10 -toimintamalli rakennustyömaiden avuksi.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)