Missä ovat Turun kaupungin vanhimmat rakennukset, joissa edelleen asutaan? Turussa on edelleen runsaasti vanhoja asuinrakennuksia, vaikka vuonna 1827 roihunnut Turun palo harveni kovalla kädellä kaupungin rakennuskantaa. Turun museokeskuksen tutkija Sanna Kupila tutkii työkseen muun muassa Turun kaupungin vanhaa rakennuskantaa.

– Vanhimmat rakennukset tunnetaan jo entuudestaan, mutta esimerkiksi kaavoitusasioiden yhteydessä jonkin yksittäisen rakennuksen historia voidaan tutkia tavallista tarkemmin, hän muistuttaa.

Kupila pystyy suoralta kädeltä nimeämään kaupungin vanhimman rakennuksen, jossa edelleen asutaan.

– Tätä nyt ei ehkä haettu, mutta Turun linna on varmasti vanhin rakennus, jossa edelleen asutaan. Se linnan osa, missä asutaan, on 1500-luvulta, hän tarkentaa.

Kupila muistuttaa, että Turun kaupunki on laajentunut useaan otteeseen 1900-luvun aikana. Näiden laajennusten myötä kaupungin rakennuskantaan on liittynyt myös paljon perinteisiä maalaistaloja, joista vanhimmat ovat 1700-luvulta.

– Hirvensalon Kaistarniemen Alitalossa on osia jopa 1600-luvulta. Myös Paattisilta löytyy vanhoja rakennuksia. Joissain rakennuksissa kellarit saattavat olla vielä vanhempia kuin itse talot, Kupila painottaa.

Myös kantakaupungista löytyy muutama todella ikääntynyt asuinrakennus.

– Sirkkalankatu 17:n ja Kotikatu 2:n sisäpihalla on punainen puutalo, joka on varmuudella 1790-luvulta. Se on jäänyt Käsityöläismuseon ulkopuolelle ja sitä uudistettu useaan otteeseen vuosien varrella. Linnakatu 29:stä, Marinan vierestä, löytyy samalta vuosikymmeneltä oleva talo, mutta se taitaa olla nykyään vain varastokäytössä, Kupila arvelee.

Oma lukunsa on edellä mainittu Käsityöläismuseo, joka tunnetusti pelastui Turun palolta. Se kävi muutamankin selviämistaistelun myös sen jälkeen. Aluetta aloitettiin tontittamaan jo 1780-luvulla. Käsityöläismuseosta ja sen mahdollisista viimeisistä asukkaista on ollut hieman ristiriitaista tietoa vuosien varrella liikkeellä.

Tutkija Leena Vuorio vastaa Käsityöläismuseon näyttely- ja tapahtumatoiminnasta ja häneltä tulee asian suhteen varmaa faktaa.

– Kolmessa alueen rakennuksessa asutaan edelleen. Asunnot on tietysti kunnostettu niin, että ne vastaavat nykypäivän vaatimuksia, Vuorio vahvistaa.

Käsityöläismuseon vanhimmat asumiskäytössä olevat rakennukset ovat aivan 1800-luvun alkuvuosilta.

Heikki Möttönen