Vuonna 2016 avioeroon päättyi 13 541 avioliittoa, mikä oli 398 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kun avioliittolakiin oli tehty eroamista helpottava muutos vuonna 1988, erojen määrä kohosi uudelle tasolle, jolla se on myös pysynyt. Ennen lainmuutosta erojen määrä vaihteli 9 000:n ja runsaan 10 000:n välillä vuodesta 1974 vuoteen 1987.

Vuonna 2016 koko maassa tuhatta naimisissa olevaa naista kohden erosi 14 naista. Vertailun vuoksi, ruotsinkielisten naisten avioeronneisuus on vain kahdeksan naista tuhatta naimisissa olevaa kohden.

Vuonna 2016 todennäköisyys, että naisen ensimmäinen avioliitto päättyy avioeroon, oli 39 prosenttia. Luku on samalla tasolla kuin vuosina 2005–15, jolloin se vaihteli 38:n ja 40:n prosentin välillä. Mielenkiintoisena yksityiskohtana mainittakoon, että ensimmäisen avioliiton päättyminen leskeyteen on hieman todennäköisempää kuin avioliiton päättyminen avioeroon.

Todennäköisyydet perustuvat yhden vuoden tapahtumiin, joiden avulla tuotetaan tapahtuman toteutumisen todennäköisyys. Tällöin eronneisuus saadaan tiivistettyä yhteen lukuun. Samansuuntaisiin tuloksiin päästään seuraamalla eri vuosina solmittujen kaikkien avioliittojen päättymistä eroon keston mukaan, mutta tällöin eronneisuuslukuja on yhtä monta kuin avioliiton solmimisvuosia.

1990-luvulta lähtien avioeronneisuus avioliiton keston mukaan näyttää olevan hyvin samanlaista eikä siten riipu avioliiton solmimisvuodesta. Esimerkiksi vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005 solmituista avioliitoista viidesosa oli päättynyt eroon yhdeksässä vuodessa ja neljäsosa 12 vuodessa paitsi 2005 solmituissa avioliitoissa jo 11 vuodessa.

Toistaiseksi korkein eronneisuus on vuonna 1985 avioliiton solmineilla, joista 41 prosenttia oli päättynyt avioeroon vuoden 2016 loppuun mennessä. Mikäli eronneisuus pysyy samalla tasolla kuin se on jo pitkään ollut, niin on hyvin mahdollista, että myös muut 1980-luvun lopun ja 1990-luvun avioliittokohortit yltävät samalle tasolle eronneisuudessa kuin vuonna 1985 avioliiton solmineet.

Avioeron riski kasvaa jyrkästi heti avioliiton alkuvuosina. Riski on huipussaan kolmantena vuotena. Eroamisen huipun saavuttamisen jälkeen eron riski pienenee hyvin samalla tavalla kaikissa avioliittokohorteissa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)