Yleensä yli 65-vuotiailla muistisairauksia esiintyy noin yhdellä kymmenestä. Samanikäisillä alkoholin suurkuluttajilla joka neljännellä on dementiatasoisia oireita tai todettu muistisairaus.

Runsas ja jatkuva alkoholinkäyttö heikentää tiedonkäsittely- ja toimintakykyä sekä lisää muistisairauksien riskiä jo työiässä. Pienikin annos alkoholia heikentää muistijäljen syntymistä, keskittymiskykyä ja unen laatua. Runsas alkoholinkäyttö puolestaan altistaa muistihäiriöille, sillä humalajuominen aiheuttaa sekä välittömiä että pysyviä muutoksia aivojen hermokudoksessa.

Pitkään jatkuva, riskitason ylittävä alkoholin käyttö sekä toistuva humalaan ja krapulaan johtava juominen on muistin ja aivojen kannalta erityisen haitallista.

Pitkäaikainen, runsas alkoholinkäyttö huonontaa joka toisella suurkuluttajalla kognitiivista eli aivojen tiedonkäsittelyyn liittyvää toimintakykyä. Myös huumeet heikentävät muistia, tarkkaavaisuutta ja kognitiivista suorituskykyä.

Muistisairauden riski kasvaa runsaan alkoholin käytön myötä. Sen sijaan alkoholin suoraan aiheuttama muistisairaus on äärimmäisen harvinainen.

– On olemassa joitakin harvinaisempia muistisairauksia, jotka käytännössä ovat alkoholin liikakäytön aiheuttamia. Toisaalta yleisimpien muistisairauksien, kuten Alzheimerin taudin, riski lisääntyy selvästi runsaan alkoholinkäytön seurauksena. Alkoholi on hermomyrkky, joka pahentaa lievänkin muistisairauden oireita, muistisairauksiin perehtynyt yleislääketieteen erikoislääkäri Ari Rosenvall sanoo.

Elämänmuutosten, kuten sairastumisen ja työstä pois jäämisen myötä riski alkoholin käytön lisääntymiseen kasvaa. Muistisairauden alkuvaiheeseen voi liittyä myös masennusta. Alkoholinkäytöstä ja muistisairausdiagnoosin herättämistä tunteista on tärkeää puhua, jotta kukaan ei jäisi yksin pahan olon kanssa.

Muistisairaus ei kuitenkaan vie oikeutta alkoholin käyttöön. On silti hyvä kiinnittää huomiota esimerkiksi kotona esillä olevan alkoholin määrään, sillä voi käydä niin, että muistisairas henkilö ei muista, miten paljon on juonut.

– Tähän ongelmaan on olemassa kaksi keinoa. Joko se, että muistisairas henkilö ei käytä lainkaan alkoholia, tai se, että esille on varattu esimerkiksi vain yksi annos, jonka voi kyseisenä päivänä käyttää. Alkoholi nimittäin heikentää muistisairaan tiedonkäsittelytoimintoja entisestään, Rosenvall sanoo.

Hän jatkaa, että muistisairauteen sairastuneen tulee ottaa muistisairauslääkkeensä säännöllisesti – alkoholin käyttö ei saa häiritä lääkerytmiä.

Sekä päihteistä että muistiasioista kannattaa puhua rohkeasti. Ajoissa puhumisen, tunnistamisen ja toimimisen avulla voidaan saada oikea-aikaista hoitoa ja kuntoutusta, sekä turvata sairastuneen hyvinvointi kaikissa elämänvaiheissa, myös muistin muuttumisen myötä.

– Alkoholin sijasta elämään voi saada sisältöä vaikka uusista harrastuksista, yhdistystoiminnasta, ulkoilusta tai ystävien tapaamisesta. Päihteettä muisti voi aina paremmin, myös muistisairauden kohdatessa, asiantuntija Virva Ryynänen Muistiliitosta sanoo.

Alkoholin sietokyky heikkenee iän myötä, ja tästä syystä ikääntyneille on olemassa omat riskirajat alkoholin käytölle. Ikääntyneiden riskikulutusta koskevissa suosituksissa käytetään yleensä 65 vuoden ikärajaa.

Yli 65-vuotiaille riskirajoina käytetään seuraavia: maksimissaan kaksi annosta alkoholia kerralla, maksimissaan seitsemän annosta alkoholia viikossa. Alkoholia ei tule juoda päivittäin.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)