Virheellinen päätös! Näin totesi moni jo ennen kuin Turkuhallin rakentaminen oli edes alkanut. Kauas Artukaisten pellolle valmistunut jäähalli olisi pitänyt sijoittaa Kupittaalle, turkulaisen urheiluelämän perinteiselle paikalle.

Kupittaa on rakas paikka turkulaisille. Eikä ihmekään, sillä legendaarisen puiston historia on liki yhtä vanha kuin itse kaupunkikin. Tiettävästi ensimmäisiä pakanallisia suomalaisia on kastettu kristinuskoon piispa Henrikin aikoina juuri Kupittaalla.

Paljon on vuosisatojen aikana tapahtunut ja muuttunut. Varttuneemmat turkulaiset muistavat Hippoksentien varressa sijainneen raviradan (Turun Hippodrom). Arkkitehti Erik Bryggmanin suunnittelema pyöreä totokioski on vielä jäljellä. Nyt raviradan paikalla on vähän käytössä oleva ratapyöräilijöille tarkoitettu velodromi ja nykysukupolven suosittu BMX-pyöräilyrata.

Parhaiten Kupittaa yhdistetään jalkapalloon ja jääkiekkoon. Tiettävästi Kupittaalla on pelattu ensimmäisen kerran futista koko Suomessa 1800-luvun lopulla. Ideanikkareina olivat Crichtonin konepajan perustajan William Crichtonin kolme poikaa.

Vielä muutamia vuosikymmeniä sitten ”paunokymäläiset” ja ”raimotoivaset” eivät nähneet edes unta lämmitettävistä tekonurmikentistä. Oli suurta juhlaa, kun kevään kunniaksi hiekkakenttä lanattiin lumesta ja jalkapallonpelaajat pääsivät kurakeleillä harjoittelemaan osaksi vielä jäässä olevalla pinnalle.

Kupittaan tunnetuin rakennus, arkkitehti Erik Bryggmanin luomus Olympiakatsomo, valmistui Helsingin olympialaisiin. Turussa pelattiin yhteensä neljä ottelua, joista Brasilia-Hollanti -ottelun yleisömäärä, noin 16 000, on yhä Kupittaan yleisöennätys. Lähelle näitä lukemia päästiin vuonna 1987 TPS:n kohdatessa Inter Milanin.

Nykyisin Olympiakatsomo on sarjaotteluissa kustannussyistä ja yleisömäärien pienentyessä suljettu. Moni jalkapalloromantikko kaipaa aikoja, kun otteluita seurattiin täyteen ahdetusta Olympiakatsomosta ilta-auringon paistaessa suoraan silmiin. Muistissa ovat yhä myös TPS:n markkinointipuolen järjestämät ilmaiset grillimakkarat ja jättikokoinen täytekakku.

Kupittaan tekojäärata valmistui vuonna 1962. Avojäällä jatkettiin vuoteen 1973, kun viimeisenä lätkän pääsarjakaupunkina Turussakin kaukalo katsomoineen katettiin. Moni on jäänyt kaipaamaan jäähallin Sirkan sinappia ja Aulis Virtasen kehotuksia tiivistää seisomakatsomossa.

Kupittaan urheiluhalli valmistui vuonna 1971. Se oli tarkoitettu lähinnä yleisurheilijoiden, ammunnan ja keilailun käyttöön. Moni muistaa hallin parhaiten kuitenkin TuNMKY:n 1970-luvun koripallo-otteluista. Väkeä ahtautui silloin tuhatmäärin halliin ihmettelemään mustanmiehen Donald Crenshawin taitoja. Vastaavaa yleisöryntäystä ei ole sen koomin koripallo-otteluissa Turussa koettu.

Nykysukupolvi mieltää Kupittaan kaupunkilaisten urheilukeskukseksi. Alun perin Kupittaan maine perustui legendaariseen lähteeseen, jonka vedellä uskottiin olevan sairauksia parantava vaikutus. Kupittaan kylpylätoiminnalla on pitkä perinteet. 1800-luvulla alueelle rakennettiin suuri kaivohuone-juhlarakennus. Vanhasta kylpylästä on jäljellä enää kahdeksankulmainen lähdepaviljonki.

Kupittaan lintulammikot ja maauimala avattiin yli 100 vuotta sitten. Useat turkulaiset sukupolvet ovat päässeet ihastelemaan värikkäitä riikinkukkoja. Nykyisestä kunnostetusta maauimalasta on tullut kaupungin paras kokoperheen virkistyskeidas.

Kupittaan lapsiystävällistä ilmettä täydentää monipuolinen Seikkailupuisto. Iäkkäämmät turkulaiset tietävät, miten Seikkailupuiston alueella oli aikoinaan puutarhakoulu laajoine puutarhoineen. Osa Seikkailupuiston rakennuksista on alkuperäisiä.