Helsingin pantti aloitti 1882, ja sillä on ties kuinka kauan ollut sivukonttori Turussa. Aina samoilla kulmilla Eerikinkadulla, kertoo konttorinjohtaja Juho Oivanen.

Pantattavaksi eli kanikonttoriin viedään nykyään koruja, arvoesineitä, tauluja, soittimia, kaikkea arvotavaraa. Jos pantti jäisi lunastamatta, ja sitä tapahtuu harvoin, lainaamo saa omansa pois. Lunastamattomat tavarat huutokaupataan säännöllisin välein.

Kanikonttori ei sanana ole enää yleisessä käytössä, mutta vanhempi väki muistaa hyvin mitä se tarkoittaa. Se on entisinä aikoina ollut köyhän väen hätävara, mutta nykypäivinä siellä asioi ihmisiä laidasta laitaan.

Oivanen sanoo, että työ ja kokemus opettavat tekijänsä tarkoiksi. Varastettu tavara seuloutuu lähes sataprosenttisen varmasti pois, eikä sinne kannata yrittää viedä mitään feikkiä. Esimerkiksi elektroniikkatuotteissa on takuun oltava voimassa ja kuitit tallella.

– Pystymme seuraamaan mistä tavara on peräisin, mutta enempää en voi tätä prosessia avata. Otamme kaikki turva-asiat todella vakavasti, koska vastuullamme on ihmisten omaisuutta.

Moni tavallinen pankkiasia hoituu netissä, mutta panttilainaamossa asioidaan kasvotusten. Tosin pantin voi uusia netissä, tai lyhentää lainaa tai maksaa kokonaan pois. Lunastamattomien tavaroiden huutokauppakin käydään verkossa.

Turun panttilainaamo on profiloitunut vintageen, lähinnä koruihin. Niitä jopa hankitaan toisten konttoreiden huutokaupoista, puhdistetaan ja poistetaan kaiverrukset mikäli mahdollista.

– Puhdistaminen tekee koruille ihmeitä, Oivanen kuvailee.

Silti niiden hinta on alempi kuin vastaava uusi kaupasta ostettuna.

Pantata voi kuvainnollisesti kaikkea, mikä mahtuu ovesta sisään – paitsi aseita, Oivanen kertoo. Esimerkiksi kitaroita pantataan, mitä nimekkäämpi ja hyväkuntoisempi, sen arvokkaampi. Tavaralla pitää olla riittävä arvo. Lainasummat liikkuvat muutamista kympeistä aina 50 000 euroon, mutta silloin ei tiskille ladota seteleitä vaan maksu maksu hoituu tilisiirrolla.

Helsingin pantin omistaa nykyään yhdysvaltalainen taho.Oivanen ei näe panttaamisessa mitään noloa tai hävettävää. Asioimaan voi huoleti tulla tulematta leimatuksi.

– Panttilainaaminen on yleismaailmallinen ilmiö ja ikiaikainen lainausmuoto. Se on asiakkaalle halvempaa kuin kallis pikavippi, josta maksetaan vielä erilaisia toimituskuluja. Tämä on eräänlaista itseltä lainaamista, Oivanen vertaa.

Huutokauppaan päätyy noin 5–10 prosenttia tavaroista. Mitään ei oikeastaan jää yli. Oivasen mukaan kaikki menee kaupaksi, kunhan hinta on oikea.