Aurajoen urheilulukio tuli 1990-luvulla tunnetuksi maanlaajuisesti muun muassa Saku Koivun, Teemu Rannikon ja Jarkko Niemisen opinahjona. Myös monet muut nuoret urheilulupaukset Jarno Pihlavasta Kasper Hämäläiseen kuluttivat Turun ensimmäisen urheilulukion penkkejä.

– Tarve urheilulukiotoiminnalle syntyi 1990-luvun vaihteessa, kun sisäänpyrkivien oppilaiden määrä lukion puolelle alkoi laskea, muistelee yli 30-vuotisen uran Aurajoessa opettajana ja rehtorina tehnyt opetusneuvos Seppo Okko.

– Koko Aurajoen koulun tarina on erityislaatuinen menestystarina, joka kiteytyy urheilulukioon, jota Okko ja entinen rehtori Rainer Seesto alkoivat puuhata, toteaa puolestaan Aurajoen koulun historiatyöryhmän puheenjohtaja, valtiotieteiden maisteri Mikael Zewi.

Maaliskuun alussa historiatyöryhmän runsas kolmevuotinen työ tuli päätökseen, kun valmistui Varrella virran – Aurajoen yhteiskoulu, Aurajoen koulu ja lukio -historiikki.

1960-luvun alussa perustetun koulun historiasta löytyy monta kiinnostavaa vaihetta, mutta jopa kansainvälisesti tunnetuksi kouluksi Aurajoki nousi urheilun myötä.

Urheilijoiden nousun takana Zewi näkee henkilökohtaisen lahjakkuuden lisäksi myös toisen selkeän syyn.

– Aurajoessa oli erittäin tunnettuja ja urheilussa meritoituneita opettajia, jotka osaltaan nostivat koulun tunnettuutta, esimerkiksi Juhani Wahlsten jaHannu Rautala. Naisten puolelta täytyy nostaa esiin Juhani Wahlstenin vaimo Leena, joka oli erittäin tärkeä osa siinä, että pesäpallo nousi aikanaan niin tärkeäksi lajiksi Aurajoessa, Zewi sanoo.

– Opettajat myös tunnistivat Koivun, Rannikon ja muiden nuorten urheilijoiden erikoislahjakkuuden ja koulu jousti heidän kanssaan, hän jatkaa.

Aurajoen urheilulukion tarina päättyi syksyllä 2012, kun Aurajoen lukio ja urheilulukio yhdistettiin Kupittaan lukion kanssa Kerttulin lukioksi ja urheilulukioksi. Senkin jälkeen urheilulukiossa on tehty erinomaista työtä lupaavien urheilijoiden opiskelun ja urheilun yhteensovittamiseksi.

Vaikka puitteet ja rakenteet ovat nykyään jopa paremmassa kunnossa kuin aikanaan Aurajoessa, ei Kerttulin urheilulukio profiloidu edeltäjänsä tavoin yksittäisten urheilijoiden kautta julkisuudessa, vaikka nykyisistä Suomen huipuista esimerkiksi Wilma Murto käy Kerttulin urheilulukiota.

– Olin itse erittäin innokas urheilumies ja toin mielelläni asiaa esiin. Hirveän hyvää työtä Kerttulissakin tehdään, mutta minä halusin, että koulu näkyy urheilijoidensa kautta, Okko sanoo.

– Täytyy myös muistaa, että Kerttuli on nuori koulu. Ehkä se nousee nimenä enemmän esiin, kun aikaa kuluu enemmän, Zewi arvioi.