Uusi murtohälytin havaitsee jo murtoyrityksen
– Kodin hälytysjärjestelmien osalta on ollut hyvinkin selkeä trendi viime vuosina. Kuluneen kahden vuoden aikana suojaukset ovat lähteneet aika merkittävään nousuun. Prosentuaalisesti puhutaan kymmenistä prosenteista. Nykyään ihmiset selkeästi haluavat suojata kotinsa sekä ennakoida ja minimoida mahdollisia riskejä, kertoo Verisuren Varsinais-Suomen aluepäällikköSam Taheri.
Taherin mukaan muun muassa mediassa käyty keskustelu on ollut suuressa roolissa hälytysjärjestelmien kasvaneessa kiinnostuksessa.
– Sanoisin että vuonna 2015 tämä asia alkoi selvästi nousta pinnalle. Esimerkiksi valtamedioissa alkoi näkyä juttuja näistä tapahtumista ja ihmisten tietoisuus on selvästi lisääntynyt tässä parin viime vuoden aikana.
– Turun alueella suojaamme jo hyvän matkaa yli puolitoista sataa kotia kuukausitasolla. Viime vuosiin verrattuna Turun alueella onkin tapahtunut merkittävää lisääntymistä tällä saralla, sanoo Taheri.
Hälytysjärjestelmiä pitää jatkuvasti kehitellä ja päivittää, jotta kodin suojausjärjestelmät pysyvät ajan tasalla. Yksi tällainen suojausjärjestelmä on Verisuren ensi kertaa Suomessa tarjottava tärinäilmaisin, joka havaitsee asuntomurron jo siinä vaiheessa, kun sisään ollaan vasta pyrkimässä.
– Järjestelmään on yhdistettynä magneettikosketin sekä tärinäilmaisin. Ilmaisin tunnistaa ikkunaan tai oveen kohdistuvan värähtelyn, minkä kautta saadaan lisätietoa jo ennen kuin murto ehtii tapahtua tai ovi avautua, toteaa Verisuren tuotantopäällikkö Kimmo Valkeapää.
Tällä yhdistelmällä toimivaa järjestelmä on tällä hetkellä ainoa laatuaan Suomessa.
– Erillisiä järjestelmiä löytyy, joissa on vanhaa lasirikkoa, joka reagoi pelkästään tärinään. Tässä on yhdistettynä tärinäilmaisin sekä magneettikosketin, sanoo Valkeapää.
Suomessa kodin suojaamiseen ollaan reagoitu naapurimaita hitaammin.
– Suomessa on aikaisemmin ollut vähän sellainen mentaliteetti, että laitetaan luudanvarsi oven eteen ja sillä pärjäillään. Esimerkiksi muissa pohjoismaissa suojausprosentit ovat merkittävästi korkeampia kuin Suomessa ja ne ovat alkaneet nousta jo muutama vuosi sitten, joten Suomi tulee vähän jälkijunassa, päättää Taheri.
















