Petrelius oli kirjannut testamenttiinsa tarkat ohjeet, mihin varoja oli lupa käyttää. Hän halusi nimenomaan kaunistaa Turkua, jotta kaikki kaupunkilaiset saisivat silmäniloa lahjoitusvaroista. Petrelius alleviivasi sitä, että varoja ei saanut missään nimessä käyttää sellaisiin kohteisiin, jotka kuuluivat muutenkin kaupungin velvoitteisiin.

Lahjoittajalla oli myös yksi henkilökohtainen toive. Hän nimittäin halusi, että kaupunkiin saataisiin edes yksi kunnollinen suihkukaivo. Se projekti lähti etenemään vuonna 1913 julkisella kilpailulla. Alkuun työ ja sen sijoituspaikka olivat vapaavalintaisia. Pian tuomaristo kuitenkin vaati, että suihkukaivon paikka on Samppalinnan puistossa. Vuonna 1914 julistettiin kisan voittaja. Kuvanveistäjä Gunnar Finne ja arkkitehti Armas Lindgren olivat suunnitelleet työn nimeltä Kors, jossa oli ristiä kantava ratsastaja.

Loppujen lopuksi työ tyrmättiin ja koko hanke siirtyi vuosilla eteenpäin. Hidastelu osoittautui kuitenkin kohtalokkaaksi.

Ensimmäinen maailmansota ja sen jälkeinen lama romahduttivat koko rahaston arvon. Silti Turku on saanut rahaston kautta kuusi julkista taideteosta, myös sen suihkukaivon. Suunnitelmat kuitenkin muuttuivat jälleen ja sijoituspaikaksi määrättiin kirjastotalon edusta. Työ tilattiin suoraan tällä kertaa Finneltä ja Lindgreniltä. Ratsastaja vaihtui Suomen leijonaksi ja merellistä Turkua symboloivat näkinkengät ja merihevoset.

Suihkulähteen pronssiset ja graniittiset osat saatiin valmiiksi vuonna 1922 ja koko luomus vuonna 1924. Suomen kolmas ja Turun ensimmäinen julkinen suihkukaivo paljastettiin suurelle yleisölle toukokuussa 1924 ilman fanfaareita tai muita seremonioita. Lahjoitusrahasto luovutti työstä virallisen dokumentin, jonka myötä suihkukaivosta tuli kaupungin omaisuutta.

Petreliuksen rahaston itsenäinen toiminta lakkautettiin lopullisesti vuonna 1972 ja jäljelle jääneet varat ohjattiin Turun kaupungin kaunistamisrahastoon. Kyseinen instanssi on syntynyt useasta eri lahjoitusrahastosta ja se toimii edelleen täyttä häkää kaupungin kaunistamiseksi.