Nenä on tukossa, väsyttää, niveliä kolottaa ja poskia kuumottaa – syksyllä ja talvella näistä oireista kärsii vuorollaan lähes jokainen. Suomessa sairastetaan vuosittain 10–20 miljoonaa hengitystietulehdusta. Mutta mistä tietää, kaataako sängyn pohjalle flunssa vai influenssa?

Alkusyksystä kyseessä on todennäköisesti tavallinen flunssa, mutta loppuvuodesta saattaa jo saapua ensimmäinen kausi-influenssa-aalto. Selvitimme, pitävätkö nämä tavalliset flunssaan ja influenssaan liittyvät väitteet paikkansa.

Onko influenssa on vain astetta rajumpi flunssa? Ei, sillä kausi-influenssa on kokonaan eri tauti kuin tavallinen flunssa eli nuhakuume. Influenssa tarkoittaa A- ja B-virusten aiheuttamaa hengitysteiden tulehdusta, kun taas flunssaa aiheuttaa moni virus.

– Influenssaan sairastuminen aiheuttaa suurimman riskin perussairaille, kuten kroonisesta sydän- tai keuhkosairaudesta tai diabeteksesta kärsiville, raskaana oleville sekä alle 3-vuotiaille lapsille. Influenssa voi myös pahentaa perussairauksia ja aiheuttaa jälkitauteja, joista yleisimpiä ovat keuhkoputkentulehdus ja keuhkokuume. Lievemmät jälkitaudit, kuten poskiontelontulehdus tai lapsilla tavallinen välikorvatulehdus, ovat tavallisempia flunssan yhteydessä, kertoo yleislääketieteen erikoislääkäri Jaakko Halonen Terveystalosta.

Nostaako vain influenssa kuumeen? Erittäin korkea kuume on tyypillinen influenssan oire, mutta myös flunssa voi aiheuttaa aikuisella kuumeisen olon tai lievää lämmönnousua. Lapsilla korkeakin kuume (yli 38,5 astetta) on tavallinen flunssan yhteydessä.

– Vaikka flunssan ja influenssan oireet ovat samankaltaiset, influenssa alkaa usein äkillisemmin, oireet ovat rajummat ja kestävät pidempään. Influenssaan ei yleensä liity alussa nenän tukkoisuutta. Korkean kuumeen lisäksi influenssalle ovat tyypillisiä voimakkaat nivelkivut, vilunväristykset, väsymys, päänsärky, huonovointisuus ja kova yskä. Toisaalta on hyvä muistaa, että influenssankin oireet voivat olla vähäisiä, Halonen kertoo.

Lapsilla saattaa olla myös maha- ja suolisto-oireita etenkin taudin alkuvaiheessa. Tavallisia flunssaoireita ovat puolestaan vuotava tai tukkoinen nenä, kipeä kurkku, kolottavat jäsenet, käheä ääni ja yskä.

Pitääkö influenssaa epäiltäessä aina mennä lääkäriin? Sairauden aiheuttajasta riippumatta lääkärin hoitoa tarvitaan vain, kun oireet ovat voimakkaat: jos kärsii korkeasta kuumeesta, hengenahdistuksesta, väsymyksestä ja tuntee olonsa hyvin sairaaksi, on syytä käydä tarkistuttamassa tilanne. Lääkäriin kannattaa mennä myös silloin, jos paranemassa olleen taudin oireet pahenevat uudestaan tai yskä kestää yli kolme viikkoa.

Voiko flunssaa välttää kokonaan? On totta, että harva välttää syksyllä ja talvella flunssan kokonaan. Suomessa sairastetaan vuosittain arviolta 10–20 miljoonaa hengitystieinfektiota.

– Aikuiset sairastuvat keskimäärin 1–5 kertaa vuodessa ja lapset vielä useammin. Syksy ja talvi ovat otollista aikaa virusten leviämiselle, kun ihmiset kokoontuvat sisätiloihin töissä, kouluissa ja päiväkodeissa, Halonen sanoo.

Flunssaan ei ole rokotetta kuten influenssaan, mutta sairastumista voi torjua yksinkertaisilla infektioiden leviämistä ehkäisevillä toimilla: pese käsiä ahkerasti ja yski tai aivasta nenäliinaan, hihaan tai kainaloon päin, älä kämmeneen tai toisia kohti. Kättelyä kannattaa välttää kokonaan flunssakauden aikana.

Suojaako viime vuonna otettu influenssarokote tartunnalta tänäkin vuonna? Influenssavirukset muuntuvat jatkuvasti, joten viime tai edellisvuonna otettu influenssarokote ei suojaa taudilta enää tänä vuonna. Rokote kannattaa ottaa hyvissä ajoin ennen ensimmäistä tautiaaltoa eli loka-marraskuussa, sillä vasta-aineiden kehittyminen kehossa kestää muutamia viikkoja. Rokotteen voi ottaa myös influenssakauden alettua, mutta suojan teho ei ensimmäisten kahden viikon aikana ole vielä riittävä estämään tartuntaa.

– Rokote on tehokkain suoja influenssaa vastaan. Parhaimmillaan se estää lapsilla 5–9 influenssaa kymmenestä, terveillä työikäisillä 5–8 influenssaa kymmenestä ja ikääntyneillä joka toisen influenssan. Rokotetulla henkilöllä taudin kesto on myös lyhyempi kuin rokottamattomalla, ja rokotteilla estetään taudin leviäminen kotona ja työpaikalla, Halonen muistuttaa.