Tiedätkö, milloin lapsi täytyy viedä lääkäriin?
Flunssaviruksia esiintyy ympäri vuoden, mutta Suomessa tyypillisimpiä tartuntakausia ovat kylmät vuodenajat: syksystä alkukevääseen. Lapset voivat sairastaa jopa 5–10 flunssaa vuodessa. Taudin välttäminen on erittäin vaikeaa. Flunssan iskiessä kotikonsteilla pääsee usein pitkälle, mutta etenkään lasten kohdalla tiettyjä varoitusmerkkejä ei pidä ohittaa, vaan niiden täyttyessä on hakeuduttava viipymättä lääkäriin.
– Tutkimusten perusteella erityisesti kylmä ja kuiva näyttäisivät lisäävän flunssavirusten tartuttavuutta ja edesauttavan niitä sisältävien aerosolipisaroiden leviämistä laajemmalle alueelle. Sen sijaan niin sanottu vilustumismyytti, eli se, että flunssa aiheutuisi vilustumisesta, kuten sukkien kastumisesta, ei pidä paikkaansa. Flunssatartunta vaatii aina viruskontaktin, jollaista kylmettyminen itsessään ei aiheuta, kertoo Jämsän aluesairaalassa työskentelevä lääketieteen lisensiaatti Jussi Nokelainen.
Nokelaisen mukaan flunssia eli virusperäisiä ylähengitystieinfektioita aiheuttavia erilaisia viruksia tunnetaan yli 200. Tavallisin niistä on Rinovirus. Viileän vuodenajan lisäksi flunssakausiin vaikuttavat muun muassa koulujen ja päiväkotien lukukausien alkaminen, jolloin suuri joukko ihmisiä ahtautuu samoihin sisätiloihin luoden flunssavirusten tarttumiselle otolliset olosuhteet.
Taaperoperheissä tartuntariskiä kasvattaa se, että monet virukset saattavat tarttua jopa viikkoja sairastumisen jälkeen. Tiettyjä periaatteita noudattamalla todennäköisyyttä voi kuitenkin tuntuvasti pienentää. Taaperoita koskevat samat ohjeet kuin varttuneempiakin perheenjäseniä.
– Avainasemassa on tehostettu käsihygienia ja huolellinen niistämis- ja yskimishygienia: kertakäyttöiset paperinenäliinat, jotka heitetään roskiin heti niistämisen jälkeen, käsien pesu yskimisen tai niistämisen jälkeen, suun peittäminen yskiessä tai aivastaessa ja niin edelleen, Nokelainen listaa.
Lelut on hyvä puhdistaa huolellisesti ja päivittäin etenkin päiväkodeissa, missä ne kulkevat monissa käsissä. Sisäilmankin laatuun kannattaa panostaa, sillä liian kuiva ilma edesauttaa virusten aerosolitartuntoja. Kipeät lapset on paras jättää suosiolla kotiin, ja myös rokotukset, eritoten kausi-influenssarokotus, auttavat pahimman flunssakauden yli.
Aktiivinen elämäntapa sekä monipuolinen ruokavalio auttavat terveyden ylläpidossa myös lapsilla. Vitamiini- ja hivenaineiden saanti kannattaa tarkistaa aika ajoin. Jos niitä saa riittävästi ruoasta, ei ylimääräisiä ravintolisiä tarvita.
Vanhan sanonnan mukaan flunssa paranee ilman hoitoa seitsemässä päivässä ja hoidettuna viikossa: taudin kestoa lyhentäviä hoitokonsteja ei siis tunneta. Taudin paraneminen vaatii kehon oman immuunivasteen heräämisen, eikä sen nopeuttamiseksi ole vielä keinoja. Oireita on kuitenkin mahdollista hoitaa monin tavoin. Yskää voi helpottaa esimerkiksi höyryhengityksellä ja viileän ilman hengityksellä, hunajalla (yli 1-vuotiaille) ja lämpimällä juomalla.
Nuhaan tepsivät tehokkaimmin erilaiset keittosuolatipat- ja sumutteet ja nenäimulaitteet. Tukkoisista korvista kärsivän lapsen sängyn päätyä kannattaa kohottaa siten, että pää on noin 30 astetta koholla muuhun vartaloon verrattuna.
Kuume talttuu parhaiten parasetamolilla. Lääkkeiden annosteluun vaikuttavat aina lapsen ikä ja paino.
– Lääkkeiden käytössä kannattaa huomioida myös se, että niiden teho on usein parempi suun kautta kuin suppona annettuna. Kannattaa siis suosia annostelua suun kautta aina, kun se suinkin on mahdollista.
Joskus flunssa edellyttää lääkärissä käyntiä, ja erityisen tärkeää se on pienten lasten kohdalla.
– Alle kolmen kuukauden ikäiset lapset tulee aina viedä lääkärin tutkittavaksi jo samana päivänä, kun kuume nousee. Syy tähän on vähäinen puolustuskyky, joka altistaa näin pienet lapset herkästi vakavammille taudeille. Kuumeen rajana pidetään 38 asteen korva- tai peräsuolilämpöä ja 37 asteen kainalolämpöä, Nokelainen muistuttaa.
Yli kolmen kuukauden ikäisten lasten sairastaessa on tärkeää pitää silmällä mahdollisia muutoksia lapsen käytöksessä. Yksi varoitusmerkki on heikentynyt yleisvointi.
– Siitä voivat kertoa esimerkiksi valittava, heikko ja ponneton itku, poikkeava ihonväri, jatkuva itkeminen ja jatkuva nukahtelu ja vaikeus pysyä hereillä ärsykkeistä huolimatta. Myös suun limakalvojen kuivuus, ihon viileys, piittaamattomuus ympäristöstä, syömättömyys ja juomattomuus sekä niukat virtsamäärät ovat syy huolestua.
Hoitoon kannattaa suunnata myös silloin, jos lapsen kuumeilu jatkuu yli viikon, jos korkea kuume ei laske edes painon mukaisella maksimiannoksella kuumelääkettä tai jos kuume nousee jatkuvasti uudestaan. Myös pitkittyneet, yli kaksi viikkoa voimakkaina jatkuneet flunssaoireet, silmien rähmiminen ja silmäluomien turpoaminen on hyvä aina tarkastuttaa lääkärillä.

















