Leikki-ikäisen ravinnontarve on eri kuin aikuisen. 1–3-vuotias tarvitsee enemmän vitamiineja mutta vähemmän proteiineja. Suomessa proteiinituotteiden valikoima on lisääntynyt viime vuosina. Viime syksynä julkaistun suomalaisen tutkimuskatsauksen mukaan liiallinen eläinproteiinien saanti kuormittaa kehitysvaiheessa olevan munuaisia ja altistaa myöhemmin riskille lihoa.

Lapsen kolme ensimmäistä ikävuotta ovat erityistä kasvunaikaa. Lapsi tuplaa pituutensa ja viisinkertaistaa painonsa. Aivot ja hermosto kehittyvät vielä leikki-iässäkin. Taaperolla on erilaiset ravitsemukselliset tarpeet kuin aikuisella.

Taapero tarvitsee kuusinkertaisen määrän vitamiineja painokiloa kohti. Tämä voidaan turvata tarjoamalla mahdollisimman ravintotiheää ruokaa, koska pienokaisen mahalaukku on viisi kertaa pienempi kuin aikuisen.

– 1–3-vuotiaiden elimet, kuten aivot ja hermosto kehittyvät kovaa vauhtia. Jokaisesta lusikallisesta taaperon tulisi saada mahdollisimman paljon kivennäisaineita ja vitamiineja, kuten rautaa ja D-vitamiinia, ravitsemusasiantuntija Carina Kronberg-Kippilä kertoo.

Proteiini toimii kudosten, elinten ja lihasten rakennusaineena. Tarvittava määrä on ikäsidonnainen, eikä taaperon elimistö pysty käsittelemään proteiinia yhtä hyvin kuin aikuisen. Kronberg-Kippilän mukaan erityisesti alle 2-vuotiaiden lasten kanssa pitää olla tarkka, koska pieni keho on vielä herkässä kehitysvaiheessa. Liika proteiini kuormittaa munuaisia ja altistaa ylipainoriskille.

– Leikki-ikäisen proteiiniannos esimerkiksi lihasta on noin puolet aikuisen annoksesta. 1–2-vuotiaan ravinnosta 10–15 prosenttia kokonaisenergiasta tulisi olla peräisin proteiinista, kun taas yli kaksivuotiaiden suositukset ovat samat kuin aikuisilla, 10–20 prosenttia kokonaisenergian saannista, Kronberg-Kippilä sanoo.

Maitovalmisteet ovat tärkeä osa 1–3-vuotiaan ruokavaliota. Uusien suomalaisten lapsiperheiden ruokasuositusten mukaan neljä desilitraa nestemäisiä maitovalmisteita on tarpeeksi. Janojuomaksi vesi on paras vaihtoehto.

Maitovalmisteiden tuoteselosteesta kannattaa tarkastaa aina proteiinien määrä. Proteiinin saannissa lähteellä voi olla isokin merkitys kokonaisuuden kannalta. Määrät vaihtelevat alle 1,5 grammasta desilitrassa jopa yli kymmeneen.

– Maidoissa ja maitojuomissa on isojakin eroja suolan, proteiinien, kivennäisaineiden ja natriumin suhteen. Osaan on lisätty hyviä, monityydyttymättömiä kasvi- ja kalarasvoja ja vähennetty haitallisten, tyydyttyneiden eläinrasvojen määrää. Kohtuullisesti proteiinia sisältävä maitojuoma on hyvä vaihtoehto yksipuolisesti syövälle taaperolle, Kronberg-Kippilä kertoo.

Siipikarjan liha, kala, kananmuna ja palkokasvit ovat kohtuullisesti proteiinia sisältävien nestemäisten maitovalmisteiden lisäksi hyviä proteiininlähteitä. Kannattaa muistaa, että taapero saa proteiinia myös viljasta ja perunasta.

– Mikäli leikki-ikäiselle ei maistu ruoka tai hän syö yksipuolisesti, voi ruokavaliota täydentää joskus esimerkiksi maitojuomalla, josta lapsi saa tarvittavia vitamiineja ja kivennäisaineita, Kronberg-Kippilä muistuttaa.