Toukokuussa 1954 Roger Bannister oli ensimmäinen ihminen, joka pystyi juoksemaan niin sanotun haamumailin, mailin alle neljässä minuutissa.

Runsas kolme vuotta myöhemmin, 7. elokuuta 1957, vajaa kuukausi legendaarisen kolmen Olavin juoksun jälkeen, naantalilainen Olavi Vuorisalo oli radalla kovassa seurassa. Kuparivuoren urheilukentällä, parin kilometrin päässä Vuorisalon nykyisestä kodista, Vuorisalo sai viivalle muun muassa mailin maailmanennätyksen haltijan Derek Ibbotson. Britti oli elokuussa 1956 juossut yhdeksäntenä ihmisenä haamumailin.

Ilmassa oli suuren urheilujuhlan tuntua. Ibbotsonin ja erittäin kovassa kunnossa olleen Vuorisalon yhteenottoa oli tullut seuraamaan muun muassa tasavallan presidentti Urho Kekkonen. Kaikki oli pedattu kovalle juoksulle.

– Kisa oli tehty sillä ajatuksella, että haamumaili yritetään juosta, mutta en ottanut siitä paineita. Tiesin, että olen hyvässä kunnossa ja rennolla juoksulla pystyn juoksemaan kovaa, Vuorisalo muistelee 59 vuoden takaista juoksua.

– Monella juoksijalla on ongelma jännittämisen kanssa. Minä en koskaan jännittänyt juoksemista. Koskaan en ajatellut ennätyksiä, kun lähdin juoksemaan. Juoksin vain oman juoksun ja hyvät ajat tulivat melkein itsestään, hän jatkaa.

Naantalin lämpimässä illassa jännittäminenkään ei olisi ollut ihme. Yleisöä oli paikalla yli 6000 henkeä seuraamassa huippujuoksijoiden yhteenottoa.

Lopulta Ibbotson voitti kisan, mutta Vuorisalo juoksi Melbournen olympiapronssimitalin kannassa toiseksi. Naantalilaiseen aika oli komea 3.59,1. Vuorisalosta tuli ensimmäinen suomalainen ja kaikkiaan 16. haamumailin juossut.

– Kuparivuori oli erittäin hyvä kenttä juosta. Se oli jo silloin sellainen tuulelta suojaisa kenttä, Vuorisalo sanoo.

Vuorisalon paras matka oli 1 500 metriä. Monelle 800 metrin tai 1 500 metrin juoksijalle maili on raaka matka. Vajaan 200 metrin lisäys paraatimatkaan ei ollut Vuorisalolle hänen omien sanojensa mukaan ongelma.

– Matkalla ei ollut väliä minulle. Se oli tekniikasta kiinni. Kun juoksu oli rullaavaa, niin juoksu toimi matkasta riippumatta. Kun juoksu toimii pää menee samassa tasossa koko ajan. Jos juokseminen on vaikeaa, pää alkaa pomppia.

1957 oli Vuorisalolle muutenkin menestyksekäs. Ratavauhdin lisäksi hän voitti maastojuoksun SM-kultaa. Vuonna 1957 Vuorisalo valittiinkin vuoden urheilijaksi.

Tämän vuoden huhtikuussa 83 vuotta täyttänyt juoksijalegenda on edelleen kovassa kunnossa. Talvisin etelän lämmössä mies juoksee myös aktiivisesti, mutta Suomessa kunto pysyy yllä pyöräilemällä.

– Keväästä syksyyn polven. Vuodessa kilometrejä tulee yli 7 000.