Toisen polven ulkomaalaistaustaisten määrä Suomen väestössä ylitti 100 000 henkilön rajan viime vuonna. Lisäksi Ukrainan kansalaiset nousivat suurimmaksi ulkomaiden kansalaisten ryhmäksi.

Suomessa asui vuoden lopussa vakituisesti 660 800 ulkomaalaistaustaista henkilöä, mikä on 11,7 prosenttia väestöstä, selviää väestörakenne-tilaston tiedoista. Heistä 102 183 oli Suomessa syntyneitä eli toisen polven ulkomaalaistaustaisia. Määrä on kaksinkertaistunut 11 vuodessa.

Toisen polven ulkomaalaistaustaisista eurooppalaistaustaisia oli 43,5 prosenttia, aasialaistaustaisia 32,1 prosenttia ja afrikkalaistaustaisia 22,1 prosenttia.

– Toisen polven ulkomaalaistaustaiset ovat valtaosin vielä nuoria. Heistä alle kouluikäisiä on lähes 38 prosenttia, sanoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Markus Rapo tiedotteessa.

Ukrainan kansalaiset nousivat viime vuoden aikana suurimmaksi ulkomaiden kansalaisten ryhmäksi Suomessa.

– On kuitenkin hyvä huomata, että tilanne on hyvin erilainen, jos asiaa tarkastellaan äidinkielen mukaan: tuolloin venäjä on edelleen ykkössijalla. Vuoden lopussa Suomessa asui lähes 53 000 äidinkieleltään venäjänkielistä, joilla on Suomen kansalaisuus. Tilastossa he eivät siis ole ulkomaiden kansalaisia, Rapo kertoo.

Suurimmat vieraskielisten ryhmät olivat vuoden lopussa juuri äidinkielenään venäjää puhuvat, 102 618 henkilöä, sekä viroa ⁠puhuvat, 48 495. Kolmantena tulevat ukrainaa puhuvat, 46 696.

Viime vuoden väestökehitystä leimasi myös se, että väestönkasvu hidastui kahden nopean kasvun vuoden jälkeen. Väkiluku kasvoi vuoden aikana 16 910 henkilöllä, mikä oli noin puolet edeltävän vuoden määrästä maahanmuuton vähennyttyä. Väkiluku kasvoi 77 kunnassa ja laski 227 kunnassa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)