–Suurin osa huimauksesta on hyvänlaatuista asentohuimausta. Luultavasti miltei kaikilta löytyisi sitä jossain määrin, jos asiaa tutkittaisiin, sanoo fysioterapeutti Pirjo Lujala Axis-hoitolaitoksesta.

Huimausoireet vaihtelevat eri ihmisillä. Huimaus johtuu toimintahäiriöstä sisäkorvan kaarikäytävissä. Käytäviin kulkeutuu sakkaa, joka antaa liikkuessaan sisäkorvan aistinsoluille väärää informaatiota pään asennosta. Seurauksena on voimakas, kiertävä huimaus, joka kestää muutamia kymmeniä sekunteja. Huimaus liittyy asennon muutoksiin.

– Huimaus voi alkaa makuulle käydessä, pystyyn noustessa tai kylkeä käännettäessä. Marjametsässä ollaan pitkiä aikoja etukenossa pää alaspäin. Asentohuimauksesta kärsivä voi noustessaan alkaa kaatua esimerkiksi taaksepäin, Lujala kuvailee.

Hyvänlaatuinen asentohuimaus paranee itsestään yleensä noin kymmenessä viikossa, mutta paranemista voi nopeuttaa asentohoidoilla eli manöövereillä, jotka ovat ainoa hoitokeino. Axiksen asentohuimaushoidot perustuvat korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Tapani Rahkon oppeihin.

Lujala kertoo, että fysioterapiakäynti alkaa liiketesteillä, joiden avulla häiriö paikallistetaan. On tärkeää selvittää, onko ongelma oikean vai vasemman korvan puolella.

– Jos harjoitukset kohdennetaan väärälle puolelle, ongelma saattaa pahentua. Testeillä selviää sekin, missä kaarikäytävässä häiriö sijaitsee. Sisäkorvasssa on kolme kaarikäytävää, ja hoito riippuu siitä, mikä kaarikäytävä on kyseessä.

Yksinkertaiset makuuasennossa tehtävät harjoitukset onnistuvat Lujalan mukaan kaikilta. Asentoharjoitukset käydään läpi fysioterapeutin kanssa. Asiakas saa mukaansa kirjalliset ohjeet, joiden avulla hän jatkaa harjoittelua omatoimisesti.

– 60–70 prosenttia asentohuimauspotilaista saa avun manöövereistä. Jotkut pääsevät vaivasta lopullisesti eroon jo muutaman päivän harjoittelun jälkeen, toisilla se kestää pidempään. Osa tapauksista jatkaa harjoittelua vaihtelevissa määrin koko elämänsä ajan. Asentohuimaus saattaa uusiutua. Silloin häiriö on usein samalla puolella ja samassa kaarikäytävässä.

Seurantakäynnillä fysioterapeutti arvioi, ovatko harjoitukset auttaneet. Lujalan mukaan usein tarvitaan hoitoa myös lihasjännityksiin.

– Asentohuimaus aiheuttaa jännitystä niskaan ja hartioihin, sillä ihminen reagoi huimaukseen lihaksillaan. Huimauksen myötä kävely muuttui usein varovaiseksi ja keho jännittyy. Asentohuimauksen oireet voivat esiintyä myös piilevinä. Ihminen ei välttämättä tunne varsinaista huimausta, mutta olo tuntuu huteralta.