Metsähallituksen luontopalvelut kulottaa Jurmon saaren itäosan nummia 17.–21. maaliskuuta.

Luonnonhoidollinen kulotus tehdään alueella, johon kuuluu osia sekä Saaristomeren kansallispuistosta että yksityisestä luonnonsuojelualueesta Grundvikin pohjoispuoleisella alueella. Luonnonhoito LIFE -hankkeen rahoittamaan kulotukseen osallistuu Metsähallituksen henkilöstöä sekä talkooväkeä.

Kulotuksen täsmällinen sytytysajankohta riippuu vallitsevista sääoloista, erityisesti tuulesta ja kasvillisuuden kuivuudesta. Sytytyshetken voi havaita saarelta nousevasta savusta. Tavoitteena on polttaa 1–6 noin 0,5–1,5 hehtaarin laajuisia laikkuja 3–4 päivän aikana.

Tulet sammutetaan öisin ja alueen jälkivartiointi jatkuu polton jälkeen. Kulotuksesta on tiedotettu saaren maanomistajille, Varsinais-Suomen pelastuslaitokselle sekä muille tahoille kuten lähisaarten eli Aspön, Nötön ja Utön asukkaille.

Nummia hoidetaan kulojen ja laitumen yhdistelmänä. Nummia on perinteisesti kulotettu laitumien laadun parantamiseksi, jolloin vanhan, osin kuolleen kanervan tilalle saadaan kulon myötä nuorta kanervaa, niittykasvillisuutta sekä paljaasta maata. Tuore kanerva kelpaa paremmin Jurmon laiduneläimille. Ilman hoitoa nummet kasvavat vähitellen umpeen.

Metsittymisen myötä menetetään nummiin ja niillä monin paikoin esiintyviin ketoihin liittyvä vaatelias eliölajisto sekä saaristolaisten perinteistä kertova vuosisatoja vanha maisema. Luonnonhoidollisten kulotusten tavoitteena on säilyttää perinteisen hoidon tuloksena syntynyt avoin nummimaisema sekä sillä elävä arvokas eliölajisto.

Nummien kulotus loppui Jurmossa 1930-luvulla. Metsähallituksen luontopalvelut aloitti nummien kulotukset uudestaan Saaristomeren kansallispuistossa 2000-luvulla. Metsähallituksella on pitkä kokemus metsien kulotuksissa, mutta nummien kulotukseen liittyvää kokemusta vielä kartutetaan. Polton jälkeistä kasvillisuuden kehitystä seurataan ennen polttoa perustetuilla koealoilla. Koealoja on perustettu vuonna 2012 Kälön Kråkskäriin sekä Jurmon viime vuonna kulotetulle alueelle. Jurmossa on tavoitteena aloittaa uudestaan vuosisataisen perinteen mukainen nummien polttokierto, jossa vuosittain poltetaan 2–6 hehtaarin laajuisia nummilaikkuja.

Jurmo on sekä geologiansa, luontonsa että perinnekulttuurinsa ansiosta ainutlaatuinen Suomessa. Jurmon luonnon monimuotoisuuden tunnuslukuja ovat 21 Natura-luontotyyppiä sekä 30 kansallisesti uhanalaisiksi arvioitua luontotyyppiä. Tietoja on noin sadasta uhanalaisesta tai silmälläpidettävästä lajista. Jurmon erikoisuuksia ovat nummet, kedot, tuoreet ja kosteat kalkkipohjaiset niityt, luhta- ja tulvaniityt, letot, merenrantaniityt ja hiekkarannat. Suomen laajimmat ja edustavimmat nummet löytyvät Jurmosta. Pesimälinnuston suurharvinaisuuksia ovat uhanalaiset etelänsuosirri ja pikkutiira.

Hankkeessa hoidetaan vuosina 2011–16 yhteensä 59:llä Natura 2000 -alueella lähes tuhannen hehtaaria niittyjä, ketoja, puustoisia perinneympäristöjä, lehtoja ja valkoselkätikan asuttamia vanhoja lehtimetsiä. Hankkeen tavoitteena on parantaa lajistollisesti monimuotoisimpiin kuuluvien luontotyyppiemme tilaa. LIFE-hankkeet ovat EU:n rahoittamia Natura-verkostoon kuuluvien alueiden hoitoprojekteja.

Videon viime elokuisesta kulotuksesta Jurmossa voi katsoa Metsähallituksen luontopalvelujen YouTube-kanavalta https://youtu.be/LpYpY46MTlQ.