Syyskuussa käynnistyneet ELY-keskusten ja työ- ja elinkeinoministeriön yhteistoimintaneuvottelut on saatu päätökseen. ELY-keskusten 33 miljoonan säästötarpeesta toteutetaan suurin osa luonnollisella poistumalla. Eläköitymisen avulla on tarkoitus säästää noin 20 miljoonaa euroa. Vajaa kolmannes säästöistä toteutetaan irtisanomisilla eli noin yhdeksän miljoonaa euroa ja loput neljä miljoonaa euroa muilla säästötoimilla.

Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta aiotaan irtisanoa 12 työntekijää. Määrät täsmentyvät kevään kuluessa.

Yt-neuvottelujen taustalla on hallituksen rakennepoliittinen ohjelma, joka sisältää kasvupanostuksia ja valtion talouden sopeuttamispaketin. Tavoitteena on samanaikaisesti investoida kasvuun ja kilpailukykyyn sekä tasapainottaa valtion taloutta.

Osana hallituksen päättämiä sopeutustoimia ja julkisen talouden kestävyysvajeen korjaamista ELY-keskuksille kohdennettiin 33 miljoonan euron säästöt vuosille 2015–18. EU:n rakennerahastojen tekninen tuki vähenee 56 miljoonaa euroa vuosina 2014–20.

Säästöjen ohella etsitään myös muita keinoja tuottavuuden parantamiseksi nykyisiä toimintatapoja uudistamalla.

Säästöt ovat niin suuret, että uudistusten ja yt-neuvottelujen aloittaminen katsottiin välttämättömäksi. Yt-neuvottelut koskivat työ- ja elinkeinoministeriössä rakennerahastojen teknisen tuen tehtäviä. ELY-keskuksissa ne koskivat sekä rakennerahastojen teknisen tuen tehtäviä että toimintamenomäärärahalla palkattuja.

Yt-neuvottelujen piiriin kuului ELY-keskuksissa kokonaisuudessaan 3 300 työntekijää. Neuvottelujen alkaessa kokonaisvähennysmääräksi arvioitiin henkilötyövuosiksi muutettuna 700 henkilötyövuotta. Ministeriössä vähennystarpeen arviointiin neuvottelujen alussa olevan alle 20 henkilötyövuotta.

Kun neuvottelut on saatu päätökseen, ELY-keskukset ja työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) valmistelevat enintään 220 henkilön irtisanomista. Heistä 60 on rakennerahastojen teknisellä tuella työskenteleviä ja 160 ELY-keskusten toimintamenoista palkattuja. Lukuihin sisältyy 11 ministeriössä rakennerahastojen teknisellä tuella työskentelevää henkilöä. Neuvottelujen alkaessa irtisanottavien enimmäismääräksi arvioitiin 470 työntekijää, näistä ELY-keskusten toimintamenojen osalta 320 työntekijää ja rakennerahastojen teknisen tuen osalta ELY-keskuksissa ja TEM:ssä yhteensä 150 työntekijää.

Irtisanottavien määrä tarkentuu kevään kuluessa ELY-keskuksittain. Irtisanomiset aloitetaan toukokuun aikana.

Alustavat luvut irtisanottavien määrästä ovat ELY-keskuksittain seuraavat: Uudenmaan ELY-keskus 14, Varsinais-Suomen ELY-keskus 12, Satakunnan ELY-keskus 3, Häme    en ELY-keskus 6, Pirkanmaan ELY-keskus 15, Kaakkois-Suomen ELY-keskus 7, Etelä-Savon ELY-keskus 5, Pohjois-Savon ELY-keskus 10, Pohjois-Karjalan ELY-keskus 4, Keski-Suomen ELY-keskus 9, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 11, Pohjanmaan ELY-keskus 3, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 11, Kainuun ELY-keskus 3, Lapin ELY-keskus 9 ja ELY-keskusten ja TE-toimistojen yhteinen kehittämis- ja hallintokeskus (KEHA-keskus) 39.

Rakennerahastojen teknisellä tuella työskentelevien irtisanomiset aloitetaan helmikuun aikana sekä ministeriössä että ELY-keskuksissa.

ELY-keskuksittain rakennerahastojen teknisen tuen tehtävistä irtisanottavat jakautuvat seuraavasti: Etelä-Savon ELY-keskus 8, Keski-Suomen ELY-keskus 13, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 19 ja Hämeen ELY-keskus 7 ja ELY-keskusten ja TE-toimistojen yhteinen kehittämis- ja hallintokeskus (KEHA-keskus) 3. Luvut täsmentyvät vielä.

Neuvottelussa oli esillä myös ELY-keskusten koko henkilöstön lomauttaminen. Siitä luovuttiin, sillä pitkät ja vuosittain toistuvat lomautukset olisivat heikentäneet ELY-keskusten asiakaspalvelua ja toimintakykyä. Ne olisivat pidentäneet epävarmuuden aikaa tulevista irtisanomisratkaisuista ja todennäköisesti lykänneet muutosten tekemistä.

Ministeriössä ja ELY-keskuksissa on otettu käyttöön muutostukipaketti. Paketin avulla edistetään työllistymistä uusiin tehtäviin joko julkisella sektorilla tai muualla yhteiskunnassa.

ELY-keskuksia ohjaavat ministeriöt ja virastot sekä ELY-keskukset ja TE-toimistot ovat sitoutuneet irtisanomisuhan alla olevan henkilöstön uudelleensijoittamiseen. Käytössä on 1+1-malli, jossa nykyinen työnantaja maksaa ensimmäisen vuoden palkan, kun uusi työnantajan sitoutuu palkkaamaan henkilön vähintään yhdeksi jatkovuodeksi. Irtisanoutumiskorvauksena on mahdollista saada maksimissaan vuoden palkka. Henkilöstölle on räätälöity myös erityinen yrittäjyyteen kannustava 'virkamiehestä yrittäjäksi' -valmennusohjelma.

Yt-neuvotteluissa löydettiin säästömahdollisuuksia muistakin kuin henkilöstökustannuksista. Näitä ovat muun muassa säästöt toimitilakustannuksissa, ostopalveluissa ja matkakustannuksissa. Henkilöstökustannukset muodostavat 80–85 prosenttia ELY-keskusten toimintamenoista, ei säästöjen tekeminen kokonaan ilman henkilöstövähennyksiä ole mahdollista.

ELY-keskuksissa ja rakennerahastotoiminnassa on käynnistetty muutos, jolla rakennetaan ketterämpää ja Suomen kilpailukykyä parantavaa hallintoa. Palveluita saa edelleenkin kaikista ELY-keskuksista, ja tehtävät muutokset ovat hallinnon sisäisiä tehostustoimia.

Toimintaa tehostetaan muun muassa vuoden alusta käynnistyneen ELY-keskusten ja TE-toimistojen yhteisen kehittämis- ja hallintokeskuksen (KEHA-keskus) avulla sekä Team Finland -tehtävien, innovaatio- ja keksintöasioiden ja liiketoiminnan ja energiatukien keskittämisellä. Uudistuksia on tehty myös eräiden luonnonsuojelulain mukaisten lajisuojelun lupatehtävien, alueellisten kuljetustukien ja yritystoiminnan kehittämispalvelujen hoitamiseen.

Rakennerahastojen hallintomalli on uudistettu viime vuoden aikana siirtymällä neljän suuralueen malliin. Rakennerahastojen hallinnointia on kevennetty, koska rahoitus on vähentynyt tuntuvasti edellisestä kaudesta. Tavoitteena on, että hallinnon sijaan resurssit kohdennetaan uutta liiketoimintaa synnyttäviin ja työllisyyttä parantaviin hankkeisiin. Samalla on otettu käyttöön muun muassa kokonaan sähköinen asiointi ja ennakkomaksut, jotka helpottavat hankkeiden käynnistämistä.