Hirvet liikkuvat alkukesästä vilkkaasti, kun hirviemot vierottavat ylivuotiset vasansa. Tämä lisää hirvionnettomuuksien riskiä. Paras keino välttää onnettomuus on ajonopeuden laskeminen, muistuttaa Liikenneturva.

Kokemattomat hirvenvasat voivat liikkua muuallakin kuin varoitusmerkkien alueella. Hirvivaroitusmerkit ovat tieosuuksilta, joilla on suuri riski kohdata hirvi. Merkki on syytä ottaa tosissaan.

– Valppaana kannattaa olla alueilla, joissa hirviaidat alkavat ja loppuvat. Eritoten näillä alueilla kannattaa tarkkailla tienvierustoja ja ajovalokiilojen ulkoreunoja, Liikenneturvan turvallisuusinsinööri Ari-Pekka Elovaara opastaa.

Hirvionnettomuuksia sattuu erityisesti hämäränhetkinä ennen ja jälkeen auringonlaskun. Korkeimmillaan onnettomuusriski on tunti auringonlaskusta.

– Hirvet rohkaistuvat ylittämään tien juuri hämärän aikaan, samalla kun näkyvyys tieosuudella on todennäköisesti heikoin. Hirvet ja peurat ovat laumaeläimiä, eli siellä missä on yksi sorkkaeläin, on usein toinenkin, Elovaara muistuttaa.

Hirvet ovat isoja eläimiä, joten hirvionnettomuudella voi olla vakavat seuraukset. Se, ajetaanko onnettomuuteen 80 vai 100 kilometrin nopeudella, on kuljettajan ja matkustajien turvallisuuden kannalta erityisen merkittävää.

– Törmäysnopeus on merkittävä tekijä hirvikolareissa, ja nopeuden laskeminen on ainoa tapa pienentää törmäysriskiä, jos hirvieläin ryskää tielle. Hämärässä, huonon näkyvyyden vallitessa tai erityisen pusikkoisella tieosuudella alhaisempi nopeus antaa lisäaikaa myös havainnointiin. Jos havaitsee hirven, vauhtia on vähennettävä välittömästi, vaikka hirvi vain seisoisi paikoillaan, Elovaara kiteyttää.

Liikenneturva kehottaa huomioimaan hirvivaaramerkit ja vähentämään nopeutta hirvivaara-alueella. Tien vierustoja kannattaa tarkkailla, erityisesti, jos puita tai pensaikkoa kasvaa tien lähellä. Vauhtia kannattaa vähentää välittömästi, jos havaitsee hirven – kaukanakin tiestä. Kaukovaloja kannattaa käyttää mahdollisimman paljon. Jos eläin juoksee tielle, on pysyttävä omalla kaistalla mahdollisimman pitkään ja yritettävä väistää hirven takaa.

Onnettomuustilanteessa on varoitettava muuta liikennettä. Varoituskolmio on vietävä paikalleen. Jos onnettomuudessa on loukkaantuneita, on autettava ja hälytettävä apua ja ilmoitettava poliisille.

Hirvionnettomuuksien määrä on laskenut alle puoleen vuosituhannen alun huippuluvuista. Liikenneturvan tutkimuksen mukaan hirvikolari on silti kolmanneksi pelätyin asia liikenteessä. Neljä kymmenestä suomalaisesta pelkää sen mahdollisuutta.

Vuonna 2012 ei tapahtunut yhtään kuolemaan johtanutta hirvieläinonnettomuutta. Hirvionnettomuuksia oli 1 321 ja niissä loukkaantui 108 ihmistä. Peuraonnettomuuksia oli 3 880, ja niissä loukkaantui 35 ihmistä. Eniten hirvionnettomuuksia sattui syys–marraskuussa, mutta kesä–elokuu oli seuraavaksi vaarallisinta aikaa.

Liikenneturva edistää tieliikenteen turvallisuutta vaikuttamalla ihmisten liikennekäyttäytymiseen ja liikennekulttuuriin. Liikenneturva on valtakunnallinen liikenneturvallisuustyön keskusjärjestö, jolla on 57 jäsenyhteisöä. Toiminta ulottuu koko maahan 12 toimipisteen kautta.