Luultua useampi ulkomaalainen opiskelija jää Suomeen
Ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä Turun korkeakouluissa on viiden vuoden aikana lähes tuplaantunut. Kun vuonna 2009 Turun yliopistossa ja kauppakorkeakoulussa opiskeli 850 ulkomaalaista, niin viime vuonna heitä oli yhteensä 1 513. Kaikista Turun yliopistossa ja siihen nykyään kuuluvassa kauppakorkeakoulussa opiskelevista jo seitsemän ja puoli prosenttia puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia.
Eniten ulkomaalaisopiskelijat suorittavat Turussa täydennysopintoja ja tohtorin tutkintoja. Tekniikka ja kaupallinen ala kiinnostavat muualta tulleita eniten. Suurimmat ulkomaalaisryhmät tulevat Kiinasta, Venäjältä, Ruotsista ja Virosta. Viime vuosina kasvussa ovat olleet muualta Aasiasta ja Afrikasta tulleiden opiskelijoiden määrät.
Tilastokeskuksen tietojen mukaan muun muassa Nepal, Kamerun, Vietnam, Intia ja Algeria ovat nousseet yleisimpien ulkomaalaisten kansallisuuksien joukkoon. Aasialaisten osuus Suomen korkeakouluopiskelijoista on poikkeuksellisen suuri, noin 40 prosenttia opiskelijavieraista on lähtöisin Aasiasta.
Opetusministeriön tavoite on paitsi lisätä korkeakoulujen kansainvälistymistä niin myös lisätä tukea ulkomaalaisopiskelijoiden integroitumista Suomeen.
Yleinen luulo on, että Suomeen tullaan opiskelemaan vain ilmaisen tutkinnon vuoksi. Tilastokeskuksen ja opiskelijajärjestöjen tekemien kyselyjen mukaan totuus on toisenlainen. Niiden mukaan 20 prosenttia suunnittelee ehdottomasti jäävänsä Suomeen ja 40 prosenttia ilmoittaa haluavansa jäädä, jos sopiva työpaikka löytyy.
Suomeen jääneiden tutkinnon suorittajien työllistymisprosentti on hyvä, esimerkiksi vuonna 2007 valmistuneista yli 70 prosenttia on työllistynyt. Parhaiten tosin töitä ovat saaneet kulttuurisesti Suomea lähellä olevista maista tulleet.
Muista kansallisuuksista kiinalaiset ja intialaiset kiinnostavat työnantajia eniten.
Suomalainen käytäntö, missä myös Euroopan talousalueen ulkopuolelta tulevat opiskelijat voivat suorittaa tutkinnon maksutta, on kuuma keskustelunaihe. Toisten mielestä lukukausimaksut karkottaisivat suuren osan ulkomaalaisopiskelijoista, toisten mielestä maksuilla taas pystyttäisiin edelleen kehittämään kursseja ja koulutustarjontaa.
Maksullisia tutkintoja kannattavat Ylen tekemän kyselyn mukaan Kokoomus, RKP ja osa demareista. Kriittisesti niihin suhtautuvat kristilliset ja Vasemmistoliitto. Vihreät vastustavat lukukausimaksuja ehdottomasti.















