Puolustusministeri Carl Haglund (r.) vieraili maanantaina Turussa Saaristomeren meripuolustusalueella Pansion laivastoasemalla. Haglund hyppäsi Aurajoen varrelta Hämeenmaa-luokan miinalaiva Uudellemaalle ja seurasi matkalla Pansioon harjoitusta, jossa alustarkastusosasto nousi laivaan.

Uusimaa toimitti harjoituksessa epäilyttävän kauppalaivan roolia ja osa laivan miehistöstä näytteli kauppalaivan väen roolia. Heidät internoitiin laivan perään aluksen ja henkilöstön tarkastuksen ajaksi.

Laivastoasemalla seurattavana oli Uudenmaan Prikaatin noin 70 aliupseerioppilaan maihinnousuharjoitus. Osasto nousi kahdella Jurmo-luokan joukkojenkuljetusveneellä eli Uisko 600:lla maihin aallonmurtajalle ”suojaamaan” Uudenmaan kiinnittymistä laituriin.

Haglund kävi samalla merivoimien johdon kanssa keskusteluja kansainvälisistä tehtävistä, joihin merivoimat voisi osallistua. Keskusteluja käymässä oli muun muassa merivoimien komentaja, kontra-amiraali Veli-Jukka Pennala.

Alustarkastusharjoitus kuvasi tehtävää, jollaiseen Suomi on osallistumassa osana Atalanta-operaatiota. Suomi suunnittelee alussuojausosaston lähettämistä Somalian rannikolle turvaamaan ruokakuljetuksia. Osasto asettuisi kauppalaivaan, joka kuljettaa ruokaa YK:n alaisen WFP:n eli maailman ruokaohjelman (World Food Programme) lukuun.

Helsingin Sanomien mukaan YK on vuokrannut ruokakuljetuksiin sata metriä pitkän Caroline Scan -aluksen, jota suomalaiset suojaavat.

– Utva (ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunta) on ihan lähiaikoina päättämässä asiasta. On puhuttu myös merivoimien edellytyksistä osallistua johonkin kriisinhallintaoperaatioon, kertoi Haglund.

Suomi aikoo lähettää Somalian rannikolle kaksi erillistä 14 sotilaan osastoa kahdeksi 2,5 kuukauden jaksoksi suojaustehtävään. Operaation kustannuksiksi arvioidaan noin viisi miljoonaa euroa.

– Pohjanmaan osallistuminen oli hyvä kokemus. Siinä oli merivoimien kehittymisen kannalta myönteisiä elementtejä, kommentoi Haglund.

– Toivon, että päädymme siihen, että osallistumme operaatioon.

Haglundin mukaan suunnitteilla on myös osallistuminen UNIFIL-kriisinhallintatehtävään Libanonissa.

– Pohjoismaiden kesken on puhuttu osallistumisesta UNIFIL-merioperaatioon. Siitä on keskusteltu jonkin verran ministerien kesken myönteisessä hengessä. Puhutaan siis vuoden 2015 jälkeisestä ajasta, jolloin nykyinen UNIFIL-operaation on päättynyt. Voisimme osallistua tällä laivalla (Uusimaa) merioperaatioon.

– Vastuu jaettaisiin Pohjoismaiden kesken kolmen tai neljän kuukauden jaksoihin, jolloin paikalla olisi sotalaiva kyseisestä maasta.

Pennalan mukaan merivoimat suhtautuu erittäin positiivisesti kansainvälisiin tehtäviin.

– Valmiudet ja halukkuus ovat kovia. Meriyhteyksien turvaaminen on yksi päätehtävistämme. Sitähän siellä tehdään. Se on erinomaista kokemusta, arvioi Pennala.

Suojausosaston 28 paikkaa on hakenut lähes 400 kiinnostunutta.

– Lähtijöitä löytyy, vaikka olosuhteet ovat äärimmäisen hankalat monellakin lailla, sanoo Pennala.

Haglund arvioi, että merivoimien kalusto on nykyisellään hyvässä kunnossa.

– Tilanne on nyt erittäin hyvä, mutta jossain vaiheessa merivoimia on täydennettävä uudella kalustolla. Ne ovat tietenkin isoja investointeja. Seuraavan hallituksen on otettava niihin jo kantaa. Päätöksestä menee kymmenen vuotta siihen, että kalusto on käytössä.

2020-luvulla pitäisi uusia ainakin neljä Rauma-luokan ohjusvenettä ja kolme miinalaivaa.

– Korvattavaa on paljon, lausuu Pennala.