Suomalaiset tasapainottaisivat julkista taloutta mieluiten leikkaamalla menoja, lisäämällä työllisyyttä tai korottamalla veroja. Kaikkien kyselyssä esitettyjen sopeutuskeinojen kannatus on noussut vuodesta 2020. Palkkamalttia kannattaa nyt joka viides vastaaja, kun vuonna 2020 osuus oli kymmenen prosenttia.

Suomalaiset hakisivat ratkaisua valtion velkaantumiseen tutuista talouspolitiikan keinoista, kertoo LähiTapiolan Arjen katsaus -kysely. Julkisia menoja ja palveluja leikkaisi 35 prosenttia vastaajista, työn määrää lisääviä toimia kannattaisi 32 prosenttia ja veroja korottaisi 28 prosenttia. Kyselyssä vastaajat saivat valita useita vaihtoehtoja.

Vuoteen 2020 verrattuna kaikkien kyselyssä esitettyjen sopeutuskeinojen kannatus on kasvanut. Eurosta eroamisen ja rahan painamisen kannatus sekä epätietoisten vastaajien osuus ovat kuitenkin pienentyneet. Joka viides eli 19 prosenttia vastaajista ei osaa sanoa, mitä pitäisi tehdä. Vuonna 2020 osuus oli 22 prosenttia.

– Vyötä kiristettäisiin molemmista päistä, sekä menoista että veroista, mutta enemmän menopuolelta. Liian voimakas, väärin kohdistettu tai huonosti ajoitettu kiristys voi kuitenkin heikentää taloutta. Silloin tavoite karkaa kauemmas ja edessä on aina uusia sopeutustoimia. Kyselyn perusteella suomalaiset painottaisivat menoleikkauksia hieman enemmän kuin veronkorotuksia. Se on ymmärrettävää, sillä Suomen julkinen talous on suuri ja kansainvälisten kokemusten perusteella menoleikkaukset ovat yleensä veronkorotuksia varmempi keino tasapainottaa julkista taloutta. Suomalaisten suosikkikeino on tämän kanssa linjassa, mutta molempia luultavasti tarvitaan, sanoo LähiTapiola Varainhoidon pääekonomisti Hannu Nummiaro tiedotteessa.

Valtiovarainministeriön syyskuun ennusteen mukaan julkisyhteisöjen alijäämä on tänä vuonna 4,2 prosenttia ja ensi vuonna 4,5 prosenttia bruttokansantuotteesta. Julkisyhteisöjen velkasuhde nousee tänä vuonna 90 prosenttiin ja kohoaa lähes 98 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.

Menoleikkausten ja veronkorotusten lisäksi kolmas peruskeino velkasuhteen vakauttamiseksi ovat talouden kasvutoimet, kuten työn kannusteiden parantaminen tai muut rakenteelliset uudistukset. Kyselyssä vastaajille esitettiin kolme työn määrään tai hintaan liittyvää keinoa.

Työn määrän lisäämistä eli työllisyysasteen kohentamista esimerkiksi työmarkkinauudistuksilla kannattaa 32 prosenttia vastaajista. Työuria pidentäisi esimerkiksi eläkeikää nostamalla 19 prosenttia. Yhtä moni olisi valmis tekemään työtä nykyistä halvemmalla esimerkiksi hyväksymällä pienemmät palkankorotukset.

Vuoden 2020 kyselyssä työurien pidentämistä kannatti 16 prosenttia ja halvemman työn vaihtoehdon valitsi kymmenen prosenttia vastaajista. Uudessa kyselyssä jälkimmäistä vaihtoehtoa täsmennettiin esimerkillä pienemmistä palkankorotuksista.

– Työllisyyden lisääminen vahvistaa julkista taloutta kahdesta suunnasta: verotulot kasvavat ja sosiaaliturvamenot pienenevät. Erityisesti halvemman työn vaihtoehto on saanut aiempaa enemmän kannatusta. Kysymyksen tarkentunut sanamuoto on kuitenkin voinut vaikuttaa tulokseen, Nummiaro huomauttaa.

Valtiovarainministeriö ja velkajarrutyöryhmä ovat arvioineet seuraavan hallituskauden sopeutustarpeeksi 8–11 miljardia euroa.

– Menoleikkaukset ja veronkorotukset pienentävät kotimaista kysyntää, jolloin kasvun on tultava aiempaa suuremmalta osin viennistä. Vientiyritykset puolestaan kilpailevat kansainvälisillä markkinoilla muun muassa työn hinnalla. Viennin kilpailukyvyn merkitys koko taloudelle korostuu tulevalla hallituskaudella poikkeuksellisen paljon, Nummiaro sanoo.

Palkkojen pitäminen matalina ei kuitenkaan ole Nummiaron mukaan tavoite itsessään.

– Palkkamaltti voi olla yksi keino selvitä vaiheesta, jossa talouden uudistuminen on vielä kesken eikä tuottavuus ole päässyt kunnolla kasvuun. Kun investoinnit, innovaatiot ja menestyvät kasvuyritykset vauhdittavat tuottavuuskasvua, myös palkat ja elintaso nousevat. Kyselyn perusteella kuitenkin vain viidesosa jaksaa uskoa tähän ketjuun ja olisi valmis palkkamalttiin.

Kyselyssä vastaajille esitettiin myös kolme harvemmin julkisessa keskustelussa esillä olevaa keinoa julkisen velan taittamiseksi, jotka kaikki edellyttäisivät nykyisten sitoumusten tai järjestelmien rikkomista tavalla tai toisella. Nämä vaihtoehdot saavat vähiten kannatusta.

Valtion velkajärjestelyä kannattaa 16 prosenttia, eurosta eroamista ja devalvaation käyttämistä kymmenen prosenttia sekä rahan painamista euroalueella seitsemän prosenttia vastaajista. Vain neljä prosenttia torjuu kaikki esitetyt keinot tai katsoo, ettei mitään tarvitse tehdä.

– Keskeisten sopeutuskeinojen aiempaa laajempi kannatus kertoo, että velkaongelman vakavuus ymmärretään entistä paremmin. Siksi onkin hämmästyttävää, että myös valtion velkajärjestelyn kannatus on noussut 14 prosentista 16 prosenttiin. Osa vastaajista ei ehkä hahmota, ettei velkajärjestely poistaisi sopeutuksen tarvetta, vaan voisi johtaa jopa huomattavasti rajumpiin leikkauksiin velkojien ehdoilla. Osa taas saattaa jo epäillä, saadaanko velkaantumista enää omin päätöksin hallintaan, Nummiaro sanoo.

Pääekonomistin mukaan devalvaatio voisi parantaa hintakilpailukykyä nopeammin kuin palkkamaltti, mutta siihen liittyisi huomattavia riskejä.

– Eurosta eroaminen ja devalvaatio voisivat johtaa myös jonkinlaiseen velkajärjestelyyn. Keskuspankkirahoitus puolestaan voisi kiihdyttää inflaatiota. Oikoteitä nämäkään vaihtoehdot eivät tarjoa, joten huomio kannattaa pitää peruskeinoissa: menoissa, veroissa ja työssä, Nummiaro sanoo.

Puoluekanta vaikuttaa voimakkaimmin siihen, kannattavatko kyselyn vastaajat menoleikkauksia vai veronkorotuksia. Kokoomuksen kannattajista 65 prosenttia ja perussuomalaisten kannattajista 62 prosenttia leikkaisi julkisia menoja. Vasemmistoliiton kannattajista näin tekisi 12 prosenttia.

Veronkorotuksissa asetelma kääntyy. Vasemmistoliiton kannattajista veroja korottaisi 62 prosenttia, vihreiden kannattajista 51 prosenttia ja SDP:n kannattajista 40 prosenttia. Kokoomuksen ja perussuomalaisten kannattajista veronkorotuksia kannattaa 15 prosenttia.

Kaikki vaihtoehdot eivät kuitenkaan jaa puolueiden kannattajia vasemmisto–oikeisto-akselilla. Työurien pidentäminen saa vähiten kannatusta perussuomalaisten ja Vasemmistoliiton kannattajissa, joista vain kymmenen prosenttia nostaisi eläkeikää. Eniten sitä kannattavat keskustan (40 %) ja kokoomuksen (33 %) kannattajat. Eurosta eroamista kannattaa kymmenen prosenttia koko väestöstä, mutta 34 prosenttia perussuomalaisten kannattajista.

– Yksittäistä keinoa, joka saisi laajan kannatuksen kaikkien puolueiden kannattajilta, ei löydy. Puolueita yhdistää selvimmin se, että hyvin harva torjuu kaikki toimet. Velkaantuminen siis tunnistetaan laajasti ongelmaksi, vaikka ratkaisuista ollaan eri mieltä.

Vasemmistoliiton kannattajat ryhmittyvät selvimmin yhden keinon taakse: veronkorotukset ovat heidän suosituin vaihtoehtonsa ja velkajärjestely toiseksi suosituin. Keskustan kannattajien näkemykset puolestaan jakautuvat poikkeuksellisen tasaisesti menoleikkausten, veronkorotusten ja kyselyssä esitettyjen kolmen työhön liittyvän keinon välille. Näitä vaihtoehtoja kannattaa 36–46 prosenttia keskustan kannattajista.

– Kevään 2027 hallitusneuvotteluissa nähdään, kuinka paljon puolueet ovat valmiita joustamaan omien kannattajiensa painotuksista, Nummiaro sanoo.

Arjen katsaus -kyselyihin vastasi 1 028 henkilöä 30.4.–7.5. ja 1 070 henkilöä lokakuussa. Vastaajat edustavat Manner-Suomen 18 vuotta täyttänyttä väestöä vuoden 2026 kyselyssä ja 15–74-vuotiasta väestöä vuoden 2020 kyselyssä. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin 3,1 prosenttiyksikköä koko aineiston tasolla vuoden 2026 kyselyssä. Molemmat kyselyt toteutti tutkimusyhtiö Verian (ent. Kantar).

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)