Tuoreen työelämätutkimuksen mukaan valtaosa suomalaisista kokee työnsä mielekkääksi ja jaksavansa työssään hyvin. Samalla kiire, väsymys ja palautumisvaikeudet kuormittavat merkittävää osaa työntekijöistä. Tulokset osoittavat, että työterveyspalveluilla on tärkeä rooli kuormituksen varhaisessa tunnistamisessa ja työkyvyn ennakoivassa tukemisessa.

Taloustutkimuksen heinäkuussa toteuttaman Työelämätutkimuksen 2026 mukaan 68 prosenttia suomalaisista pitää työtään mielekkäänä ja 67 prosenttia arvioi jaksavansa työssään hyvin. Lähes kaksi kolmasosaa eli 63 prosenttia vastaajista ei koe liiallista kuormittumista. Samanaikaisesti työ kuormittaa liikaa reilua neljäsosaa eli 26 prosenttia vastaajista.

Suurin yksittäinen kuormitustekijä on kiire ja aikapaine, jota kokee lähes puolet vastaajista. Liiallinen työmäärä kuormittaa puolestaan lähes kolmasosaa vastaajista. Epävarmuutta työelämässä lisäävät erityisesti vaikeus ennakoida työn kehityssuuntaa sekä huoli työn tulevaisuudesta.

– Useimmilla suomalaisilla työarki sujuu hyvin, mutta kuormitus kasautuu osalle työntekijöistä huolestuttavalla tavalla. Työelämässä jaksaminen ei synny vain yksilön omista voimavaroista, vaan myös siitä, miten työtä johdetaan, miten työyhteisö toimii ja kuinka ajoissa kuormituksen merkkeihin reagoidaan, sanoo Pihlajalinnan lääketieteellinen johtaja Sari Riihijärvi tiedotteessa.

Tutkimuksen mukaan työn kuormitus näkyy myös vapaa-ajalla. Vastaajista 38 prosenttia tuntee itsensä usein tai jatkuvasti väsyneeksi työpäivän jälkeen, ja lähes neljänneksen on vaikea palautua työpäivästä. Lisäksi 40 prosenttia kokee henkistä kuormitusta, ja joka viides arvioi työstä aiheutuvan stressin vaikuttavan mielenterveyteensä.

Työyhteisö on tärkeä jaksamista suojaava tekijä. Vastaajista 70 prosenttia kokee kuuluvansa työyhteisöönsä ja 65 prosenttia pitää työpaikkansa ilmapiiriä hyvänä. Kuitenkin esimerkiksi 15 prosenttia tuntee olonsa yksinäiseksi työssään.

– Työn mielekkyys, hyvä työyhteisö ja joustot suojaavat jaksamista, mutta ne eivät yksin riitä, jos työmäärä, kiire ja palautumisen puute kasaantuvat. Työkykyä kannattaa tukea ajoissa ja ennakoivasti – silloin vaikutukset näkyvät sekä työntekijöiden hyvinvoinnissa että työpaikkojen arjessa. Palautumisen vahvistaminen on sekä työkyky- että johtamiskysymys, Riihijärvi toteaa.

Tulokset nostavat työterveyspalvelut keskeiseen asemaan työelämän kuormitukseen vastaamisessa. Vastaajista 54 prosenttia toivoo työterveyden panostavan työkyvyn ylläpitämiseen ja 49 prosenttia ennaltaehkäisevään tukeen.

– Työterveyden tuottama arvo syntyy siitä, että kuormituksen merkit tunnistetaan ajoissa ja tuki viedään lähelle työpaikan arkea. Kun työterveys, työnantaja ja esihenkilöt toimivat yhdessä, voidaan ehkäistä ongelmien pitkittymistä, vahvistaa työkykyä sekä vähentää sairaslomapäiviä ja sitä kautta kustannuksia työnantajalle – ja tällä tavoin rakentaa kestävämpää työelämää, Riihijärvi sanoo.

Työelämätutkimus 2026 toteutettiin Taloustutkimuksen internetpaneelissa 6.–17. heinäkuuta. Tutkimukseen vastasi 1 138 yli 18-vuotiasta työssäkäyvää suomalaista. Pihlajalinnan toimeksiannosta tehdyn tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miltä suomalainen työelämä näyttää vuonna 2026.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)