– Kotipihalla on innostavaa seurata lintujen elämää ja kyllä lintuharrastuksen voi mieltää luonnonsuojelutyöksikin, toteaa Turun Lintutieteellisen yhdistyksen sihteeri, jäsenvastaava ja retkivastaava Petri Laine.

Hän on omistautunut lintuharrastukselle peräti 47 vuoden ajan.

Laineella on käytännön ohjeita perheille, jotka haluavat seurata lintujen elämää pihallaan. Esimerkiksi taloa ympäröivä pensasaita kannattaa leikata talvella ennen kasvukautta. Myöhemmin aidassa on jo monen linnun pesä.

– Lintujen hyväksi voi tehdä monenlaista ympäri vuoden. Pesimäpönttöjen kiinnittäminen pihapuihin on hyvä tapa. Pöntöt on paras rakentaa ja kiinnittää paikoilleen syksyisin, koska jo helmikuussa alkavat ensimmäiset asukkaat etsiskellä pesintäpaikkaa. Marras-joulukuu on paras aika siivota vanhat pöntöt, Laine opastaa.

– Talviruokinnalla pidetään huolta linnuista ja saadaan ne pysymään kotipihalla. Ruokintapaikoilta on poistettava säännöllisesti jätökset ja roskat. Epäsiisteys edesauttaa pikkujyrsijöiden kiinnostumista, joten siisteys ennen kaikkea, Laine toteaa.

– Jos on mahdollista jättää pihasta osa luonnonvaraiseksi, se houkuttelee hyönteisiä ja luonnon kiertokulun mukaan samalla kun ne täyttävät oman tärkeän osansa pölyttäjinä, ne ovat ruokana linnuille. Pieni määrä maahan pudonneita omenoita on hyvä jättää hyönteisten ja lintujen ravinnoksi, Laine sanoo

Laineen omalla kotipihalla pesii noin 25 eri lintulajia. Sepelkyyhky, närhi, punarinta, hernekerttu ja punatulkku viihtyvät hyvin.

– Pihan puihin voi saada naapurikseen peipon, räkättirastaan tai mustarastaan. Harmaasiepolla on mielikuvitusta rakentaa pesänsä mitä ihmeellisimpiin pikku sopukoihin. Harakka pesii tuuheissa havupuissa, mutta se asuu mielellään myös ihmisten lähellä, Laine kertoo.

Lapsiperheitä voi mietityttää pelkäävätkö linnut ihmisten liikkumista ja ääniä.

– Siitä ei ole huolta. Linnut tottuvat pihan liikenteeseen ja äänimaailmaan sitä paremmin, mitä vähemmän niihin kiinnitetään huomiota. Esimerkiksi västäräkki voi pesiä parvekkeen nurkassa ja sujauttaa ruokaa poikasilleen aina kun ihminen kääntää huomionsa muualle. Katseen kääntäminen pois on hyvä käyttäytymismalli, silloin lintu ei tunne oloaan uhatuksi, Laine sanoo.

– Ihmiset hätääntyvät yksin piipittävän linnunpoikasen nähdessään. Emo on kuitenkin lähistöllä tarkkailemassa, joten ei kannata huolestua. Emo tulee, kun ihminen on kauempana.

Lintujen äänten opettelussa on haastetta, koska Suomessa on tavattu noin 490 lintulajia, ja täällä pesiviäkin lajeja on noin 240. Sen lisäksi eri alueiden linnuilla on, yllättävää kyllä, omat murteensa.

Lintusovellus Muuttolintujen Kevät on kotimainen kansalaistiedesovellus, jonka kautta voi tunnistaa lintuja niiden laulusta. Newyorkilaisen Cornellin yliopiston Merlin Bird ID tunnistaa linnun sen äänen perusteella reaaliaikaisesti.

Laine suosittelee testaamaan molempia, koska mitä enemmän oppii, sen enemmän asiasta kiinnostuu ja kotipihan linnuistakin voi oppia paljon lisää.

Merja Marjamäki