Suomen yrityskauppojen määrä kipusi historialliseen ennätykseen
Suomen yrityskauppamarkkinalla tehtiin vuoden toisella neljänneksellä 218 transaktiota, mikä on korkein koskaan yhdellä vuosineljänneksellä mitattu yrityskauppamäärä Suomessa. Kauppojen määrä kasvoi noin 25 prosenttia verrattuna vuoden 2025 vastaavaan ajanjaksoon.
Viimeisten 12 kuukauden aktiviteetti nousi 730 yrityskauppaan, joka on määrällisesti toiseksi korkein taso koko havaintohistorian aikana. Tarkastelujaksolla tapahtui myös Suomen yrityskauppahistorian suurin yksittäinen yrityskauppa, kun KONE ilmoitti ostavansa saksalaisen TK Elevatorin.
Tiedot perustuvat konsulttiyhtiö EY:n Transaction Trends -raporttiin, johon kootaan kvartaaleittain tiedot Suomen yrityskauppamarkkinoiden trendeistä. Raportissa ovat mukana kaikki yrityskaupat, joissa on mukana suomalainen kohde tai toinen kaupan osapuolista on suomalainen.
– Ketsuppipullo siis aukesi ja yrityskauppamarkkina siivittyi uusiin ennätyksiin. Yleisesti Suomen talouskasvua koskevat positiiviset ennusteet näyttäisivät olevan realisoitumassa, ja myös yrityskauppojen ennätysmäärä indikoi virettä, EY Suomen toimitusjohtaja Mikko Äijälä sanoo tiedotteessa.
Pohjoismaista Suomessa ja Tanskassa yrityskauppamarkkinassa tapahtui eniten nousua verrattuna viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon.
– Suomen yrityskauppamarkkinan aktiivisuus on siis pääsemässä viiveellä mukaan Ruotsissa pidempään jatkuneeseen positiiviseen kehitykseen, Äijälä sanoo.
Yrityskauppamarkkinaan ovat vaikuttaneet useat geopoliittiset ja makrotaloudelliset tekijät, kuten energian ja polttoaineiden hintojen nousu Suomessa Hormuzinsalmen tapahtumien seurauksena. Toisaalta muutokset kansainvälisessä kaupassa ja turvallisuusympäristössä ovat kasvattaneet kiinnostusta huoltovarmuuteen, toimitusketjujen kestävyyteen sekä strategisiin teknologioihin.
– Näiltä aloilta Suomessa on osaamista. Erityisesti kiinnostusta on ollut ohjelmisto-, tekoäly- ja avaruusteknologia-alan yrityksiin, Äijälä toteaa.
Yrityskauppamarkkinan loppuvuosi näyttää lupaavalta geopoliittisesta tilanteesta huolimatta.
– Markkinalla on käynnissä merkittävä määrä yrityskauppavalmisteluja, joten näkymät loppuvuodelle 2026 ovat positiiviset, Äijälä kommentoi.
Kotimaisten yrityskauppojen osuus vuoden 2026 toisella neljänneksellä oli 43 prosenttia kaikista toteutuneista kaupoista. Osuus oli hieman korkeampi kuin viimeisten 12 kuukauden keskiarvo (39 %) sekä vuosien 2021–26 historiallinen keskiarvo (39 %).
– Osuuden nousu kertoo kotimaisen yrityskauppa-aktiviteetin vahvistumisesta, josta on ollut viitteitä yleisen yrityskauppamarkkinan ja listautumismarkkinan piristymisen lisäksi, Äijälä sanoo.
Suomalaiset ostajat vastasivat 70 prosentista kaikista kvartaalin aikana julkistetuista kaupoista, ja ne jatkoivat aktiivisesti kansainvälisiä yritysostoja erityisesti teknologia-, media- ja telekommunikaatioalalla. Esimerkiksi Vaisala ilmoitti ostavansa yhdysvaltalaisen sääennustusyhtiö Atmon ja Hiab sopi kanadalaisen Labrie Environmental Groupin hankinnasta.
Kansainvälisiä ostajia puolestaan kiinnostivat Suomessa erityisesti teknologia-, media- ja telekommunikaatioala sekä kiinteistö-, hotelli- ja rakennusala, joilla ulkomaiset ostajat toteuttivat merkittävän määrän yritysostoja. Esimerkiksi yhdysvaltalainen Inseego ilmoitti ostavansa Nokian Fixed Wireless Access -liiketoiminnan ja ruotsalainen XPartners Group toteutti Suomen rakennuskonsultointimarkkinassa useita yritysostoja.
Pääomasijoittajat toteuttivat vuoden 2026 toisella neljänneksellä yhteensä 76 yrityskauppaa, joka vastaa 35 prosenttia kaikista kvartaalin aikana julkistetuista transaktioista. Pääomasijoittajien osuus oli sekä viimeisten 12 kuukauden keskiarvoa (33 %) että kolmen vuoden liukuvaa keskiarvoa (31 %) korkeammalla tasolla.
Aktiivisuutta vauhdittivat eritoten venture capital -sijoittajat sekä pääomasijoittajataustaisten yhtiöiden yrityskaupat. Aktiivisimpia pääomasijoittajatoimijoita olivat tällä kvartaalilla CapMan, joka hankki muun muassa suomalaisen digitaalisen pelialan yhtiön CSE Simulationin ja irtautui Silmäasema-sijoituksestaan, kun yhtiö myytiin Terveystalolle. Lisäksi Korona Invest yhdisti Niparmin, Rastecin ja Sareskosken yhdeksi sisälogistiikan integraattoriksi.
Helsingin pörssin osalta vuoden 2026 toinen neljännes oli vahva OMXH25-indeksin noustessa 6,7 prosenttia. Positiivisesta kehityksestä huolimatta Helsingin pörssi jäi tarkastelluista markkinoista hieman jälkeen verrattuna esimerkiksi Yhdysvaltojen S&P 500 -indeksiin (+14,9 %) ja Euroopan STOXX Europe 600 -indeksiin (+10,0 %).
Listautumismarkkina oli sekin poikkeuksellisen aktiivinen. Toisen neljänneksen aikana Helsingin pörssissä toteutui neljä uutta listautumista, kun Auroora Yhtiöt Oyj, Reaktor Group Oyj ja Savox Communications Oyj listautuivat Nasdaq Helsingin päälistalle sekä Osuuskunta KPY First North Finland -markkinapaikalle. IQM ilmoitti kaksoislistautumisesta Helsinkiin.
– Nykyisen kehityksen jatkuessa vastaavana, vuoden 2026 listautumismäärän ylittänee selvästi kolmen edeltävän vuoden tason, Äijälä sanoo.
Eniten yrityskauppoja tehtiin teknologian, median ja telekommunikaation toimialalla. Kiinteistö-, hotelli- ja rakennusala jatkoi vahvaa kasvuaan 47 kaupalla ollen toiseksi aktiivisin toimiala, ja teollisuusala oli kolmanneksi aktiivisin 35 yrityskaupalla.
Kasvua nähtiin lähes kaikilla toimialoilla verrattuna vuoden 2025 vastaavaan ajankohtaan. Suhteellisesti voimakkainta kasvu oli kuluttajatuotteiden ja vähittäiskaupan sekä finanssialan toimialoilla, joissa yrityskauppojen määrä kasvoi 59 prosenttia ja 50 prosenttia. Finanssitoimialan aktiviteettia tukivat erityisesti tilitoimistojen yrityskaupat. Absoluuttisesti suurin kasvu nähtiin kuitenkin kiinteistö-, hotelli- ja rakennusalan toimialalla, jossa kauppamäärä nousi 33 kaupasta 47 kauppaan. Kehitystä tuki erityisesti kiinteistöpalveluiden ja talotekniikan jatkuva konsolidoituminen, kun aktiivisuus painottui muun muassa isännöinti-, LVI-, sähkö-, IV- ja kiinteistöhuoltopalveluihin.
Aamuset-kaupunkimedia (AKM)


















