HUS on kertonut lastentautien tutkijalääkäreiden tuoreesta tutkimuksesta, jonka mukaan myös lasten bakteeriperäisissä infektioissa on havaittavissa perheiden sosiaaliekonomiseen asemaan liittyviä eroja. Aikaisemmin on samanlaisia tuloksia julkaistu mm syövän hoitoon, suun terveyteen ja ensihoidon käyttöön liittyen.

– Ajattelemme helposti, että hyvinvointivaltiossa, jossa on vahva julkinen sairaanhoito, kaikilla lapsilla olisi yhdenvertainen mahdollisuus saada korkeatasoista hoitoa. Vaikka näin paljolti onkin, emme voi pitää nykyistä tilannetta täysin tyydyttävänä, toteaa kansanedustaja ja erikoislääkäri Aki Linden (sd.).

HUSin lastenlääkäreiden tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin erittäin laajasta rekisteriaineistosta lasten bakteeri-infektioiden esiintyvyyden yhteyttä perheiden sosioekonomiseen asemaan. Yhteenvetona tutkijat toteavat, että on vahvaa viitettä siitä, että perheen heikko sosioekonominen asema lisää riskiä lasten eräiden bakteeri-infektioiden esiintyvyyteen. Tämä tuli esille muun muassa E. coli ja Pneumokokki -infektioissa.

– Tällaista tulosta ei voi kaavamaisesti yksinkertaistaa. Taustalla on monia tekijöitä, joista osa liittyy esimerkiksi hoitoon hakeutumisen viivästymiseen. Tähän voi vaikuttaa perheen matala koulutustaso ja taloudellinen tilanne. Lasten asema ei todellakaan Suomessa ole tasa-arvoinen. Viime aikojen leikkaukset sosiaaliturvassa ovat lisänneet köyhyydessä elävien lasten osuutta, Linden toteaa.

HUSin lastensairaalan tutkijat ovat aikaisemmissa tutkimuksissa osoittaneet, että lasten syövän hoidossa esiintyy myös sosiaaliryhmittäisiä eroja.

Erityisesti tämä korostuu maahanmuuttajien osalta. On myös havaittu, että ensihoitopalvelua käytetään jopa neljä kertaa enemmän pienituloisimman väestön postinumeroalueilla. Myös suun terveydessä on eroja, ja tällä on puolestaan yhteys muihin sairauksiin ja jopa lasten pahoinpitelyjen esiintymiseroihin.

– Asia on vakava, eikä se ole ilmiönä uusi. Jo sata vuotta sitten tutkijat havaitsivat saman. Luulisi kuitenkin, että hyvinvointivaltion rakentaminen olisi poistanut tällaisen eron – ainakin lasten osalta. Näin ei valitettavasti ole. Työtä lasten yhdenvertaisuuden puolesta pitää päättäväisesti jatkaa. Kaikki toimenpiteet ,joilla ongelma säilyy tai pahenee, ovat vääriä. Valitettavasti niitä on viime aikoina tehty. Sellaisten sijaan pitäisi tehdä toisenlaisia toimenpiteitä. Köyhien lapsiperheiden taloudellista asemaa pitää parantaa, yhdenvertaisuutta pitää vahvistaa, etsivää sosiaalityötä pitää lisätä jne. Harkitsisin myös lasten vuodeosastohoidon maksujen poistamista ja lasten lääkkeiden omavastuun pienentämistä, toteaa Lindén.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)