Tuoreen Kasvuvaraa-tutkimuksen mukaan yli kolmannes suomalaisista pk-yrityksistä ei ole juurikaan varautunut ilmastoriskeihin. Säästä johtuviin toimitusketjujen häiriöihin varautuu vain noin kymmenesosa yrityksistä. Samaan aikaan yli puolet pk-yrityksistä näkee ilmastotyössä uusia kasvun mahdollisuuksia.

OP Pohjolan ja Nordic Institute of Business & Societyn (NIBS) Kasvuvaraa-tutkimus kertoo, että 42 prosenttia pienistä yrityksistä ja 23 prosenttia keskisuurista yrityksistä ei ole erityisesti varautunut ilmastoon liittyviin riskeihin.

Erityisen harva yritys – vain kymmenen prosenttia pienistä yrityksistä ja 18 prosenttia keskisuurista – on varautunut sellaisiin toimitusketjun häiriöihin, jotka johtuvat säästä tai ilmastosta.

– Yritysten olisi hyvä ottaa huomioon toimitusketjuihin liittyvät riskit myös ulkomailla, vaikka oma liiketoiminta sijaitsisikin lähinnä Suomessa. Esimerkiksi Aasian tulvat voivat pysäyttää kriittisten komponenttien saatavuuden ja jopa johtaa liiketoiminnan keskeytymiseen. Ilmastoriskeissä ei siten ole kyse vain siitä, mitä vahinkoja Suomessa voi sattua, sanoo Pohjola Vakuutuksen vahinkovakuuttamisen yritysasiakkaiden tuotteiden ja underwritingin johtaja Leena Leijala tiedotteessa.

Yleisellä tasolla ilmastoon liittyvät riskit voidaan jakaa fyysisiin riskeihin, kuten sään ääri-ilmiöihin, sekä siirtymäriskeihin, kuten energian hinnan vaihteluihin ja asiakasvaatimuksiin.

Ilmastoriskien osalta yritykset tuntevat fyysiset ilmastoriskit usein siirtymäriskejä paremmin. Silti vain 17 prosenttia pk-yrityksistä kertoo varautuneensa sään fyysisistä ääri-ilmiöistä johtuviin riskeihin, kuten tulviin ja myrskyihin.

– Varautumisessa kyse voi olla esimerkiksi tulvivalta vedeltä suojaavan padotusventtiilin käyttöönotosta. Mahdollisiin myrskyvahinkoihin taas voi varautua esimerkiksi puunhoidollisilla toimenpiteillä. Kaikkeen ei voi varautua, mutta omalle yritykselle keskeisimpiin riskeihin pitäisi aina varautua, korostaa Leijala.

Mitä tulee siirtymäriskeihin, 37 prosenttia pk-yrityksistä laskee energian ja raaka-aineiden saatavuusongelmat kolmen eniten liiketoiminnalle riskejä aiheuttavan tekijän joukkoon. Lähes yhtä moni yritys (34 %) laskee tilaus- ja toimitusketjujen epäluotettavuuden eniten riskejä aiheuttavien tekijöiden joukkoon.

Kuitenkin vain 13 prosenttia tutkituista pk-yrityksistä on varautunut säästä ja ilmastosta johtuviin toimitusketjun häiriöihin.

– Olemme nähneet, miten merkittävästi esimerkiksi energian tai polttoaineen kallistuminen voi vaikuttaa niin tavallisten suomalaisten kuin suomalaisten yritystenkin arkeen. Kallistuminen ei ole ainoastaan johtunut sodista Ukrainassa ja Lähi-idässä, vaan osittain myös ilmastonmuutoksen siirtymäriskeistä. Tällaisia siirtymiä ovat muun muassa se, että fossiilisia polttoaineita verotetaan jatkuvasti enemmän, ja se, että öljynjalostajat siirtävät investointejaan fossiilisten polttoaineiden tuotannosta kalliimpiin biopolttoaineisiin, Leijala sanoo.

Vaikka riskeihin varautumisessa on puutteita, ilmastonmuutos nähdään pk-yrityksissä myös entistä enemmän mahdollisuutena. Yli 40 prosenttia pienistä ja jopa yli 60 prosenttia keskisuurista yrityksistä arvioi, että ilmastonmuutoksen torjuminen avaa niille uusia liiketoimintamahdollisuuksia tulevaisuudessa.

Useampi pk-yritys myös näkee, että ilmastonmuutoksella on positiivista (20 %) kuin negatiivista (17 %) vaikutusta yrityksen liiketoimintaan seuraavan viiden vuoden aikana.

– On hienoa nähdä, että yritykset tunnistavat ilmastotyön mahdollisuudet. Se voi tarkoittaa uusia tuotteita, palveluita tai markkinoita. Samalla kuitenkin riskejä pitää tunnistaa ja hallita nykyistä paremmin, Leijala sanoo.

Tutkimus osoittaa joka tapauksessa vahvan arvopohjan ilmastotyölle, ja ympäristönsuojelulle yleisemminkin. Selvä enemmistö pk-yrityksistä (58 %) kokee, että yrityksellä on moraalinen velvollisuus torjua ilmastonmuutosta ja suojella biodiversiteettiä, vaikka se aiheuttaisi lisäkustannuksia.

Kasvuvaraa on kansallinen pk-yritystutkimus, joka selvittää suomalaisten pk-yritysten näkemyksiä kasvusta, investoinneista, yhteiskunnasta ja toimintaympäristöstä (mukaan lukien hallituksen politiikka, sääntely, riskit), kotimaan ja ulkomaiden markkinatilanteista sekä ajankohtaisista teemoista kuten tekoälystä ja vastuullisuusraportoinnista. Poiketen monista muista pk-yritystutkimuksista Kasvuvaraa-tutkimuksessa ei ole mukana mikroyrityksiä, vaan tutkimuksen otannassa on vain sellaisia pieniä ja keskisuuria yrityksiä, joiden liikevaihto on vähintään kaksi miljoonaa euroa. Suomessa tämänkokoisia pk-yrityksiä on noin 20 000, ja ne työllistävät yhteensä yli 600 000 ihmistä.

Helmi–maaliskuussa toteutettuun Kasvuvaraa-tutkimuskyselyyn vastasi noin 540 johtajaa (lähes 50 % toimitusjohtajia) yli 500 yrityksestä. Kasvuvaraa-tutkimus toteutettiin nyt ensimmäistä kertaa, ja sen tarkoituksena on tarjota pk-yrityssektoriin keskittyvä vastine Suuryritystutkimukselle, jonka OP Pohjola on julkaissut jo 14 kertaa vuodesta 2012 lähtien. Kummankin tutkimuksen toteuttaa Nordic Institute of Business & Society NIBS-ajatushautomo.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)