Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) ei kannata 65 vuotta täyttäneiden Kela-korvauskokeilun laajentamista. Kokeilu on jo tähän mennessä osoittanut, että Kela-korvaukset eivät ole kustannustehokkain tapa käyttää julkisia varoja ja vähentää julkisten palvelujen kuormitusta. Kokeilun laajentaminen lisäisi havaittuja ongelmia.

65 vuotta täyttäneet ovat 1.9.2025 alkaen päässeet yksityiselle yleislääkärille julkisen terveydenhuollon asiakasmaksun hinnalla enintään kolme kertaa kalenterivuodessa. Lääkärikäyntejä on ollut huomattavasti vähemmän kuin etukäteen arvioitiin, joten kokeiluun on kulunut myös ennakoitua merkittävästi vähemmän julkisia varoja.

Kokeilua ehdotetaan nyt laajennettavaksi niin, että yleislääkärin vastaanottokäyntejä korvattaisiin enintään kuusi kertaa kalenterivuodessa aiemman kolmen kerran sijaan. Kokeilun voimassaoloa myös pidennettäisiin yhdellä vuodella 31.12.2028 saakka. Lisäksi 65 vuotta täyttäneet saisivat Kela-korvauksen myös enintään neljästä fysioterapiakäynnistä.

KKV on antanut sosiaali- ja terveysministeriölle lausunnon Kela-korvauskokeilun laajentamista koskevasta hallituksen esityksestä. Virasto ei kannata laajentamista, koska nykyisten tietojen perusteella kokeilu ei ole saavuttanut tavoitteitaan hyvinvointialueiden kuormittavuuden vähentämiseksi tai korvausten vaikuttavuuden parantamiseksi.

KKV:n tuore suun terveydenhuoltoa koskeva tutkimus osoittaa, että yksityisten palvelujen käyttö on vahvasti yhteydessä korkeampaan tulo- ja koulutustasoon, kun taas julkisten palvelujen käyttö on suhteellisesti yleisempää alemmissa tuloryhmissä. Valinta yksityisen ja julkisen välillä on myös huomattavan pysyvä.

Kelan ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alustavien tutkimustulosten mukaan Kela-korvauskokeilukaan ei ole onnistunut ohjaamaan asiakkaita julkiselta sektorilta yksityiselle eikä vähentämään hyvinvointialueiden kuormitusta. Kokeilua ovat hyödyntäneet enimmäkseen korkeatuloiset asiakkaat, jotka ovat käyttäneet yksityisiä palveluja ennen kokeiluakin.

– Kela-korvauksiin käytettävät julkiset varat tulisi käyttää mahdollisimman kustannustehokkaasti. Kokeilu on nyt kuitenkin ollut käytännössä tulonsiirtoa joka tapauksessa yksityisiä palveluita käyttäville. Kokeilun keston pidentäminen ja käyntikertojen lisääminen eivät ratkaise tätä ongelmaa vaan pikemminkin pahentavat sitä, sanoo KKV:n vanhempi ekonomisti Visa Pitkänen tiedotteessa.

Kokeilun laajentamisella fysioterapiaan on todennäköisesti hyvin samankaltaiset vaikutukset. Julkisten fysioterapiapalvelujen käyttäjät eivät siirry helposti käyttämään yksityisen sektorin palveluja. Merkittävä osa hyödyistä tulee silloin kohdentumaan jo valmiiksi yksityisiä palveluja käyttäville asiakkaille, jotka tulevat jatkossa saamaan neljä ensimmäistä fysioterapian käyntikertaa nykyistä huomattavasti pienemmällä omavastuulla.

Kela-korvauskokeilussa on ollut käytössä hintakatto, ja sitä ehdotetaan myös fysioterapiakäynteihin. KKV pitää hintakattoa kokeilun onnistuneimpana piirteenä, ja on ehdottanut hintakattoa myös työterveydenhuollon tukipalveluihin. Hintakaton käyttöä on aina arvioitava huolellisesti, mutta tietyissä markkinatilanteissa se voi olla perusteltu keino.

Ilman hintakattoa Kela-korvauskokeilussa olisi kulunut julkisia varoja merkittävästi nykyistä enemmän, sillä huomattava Kela-korvausten korotus olisi suurilta osin valunut palveluntuottajien hintoihin. Hintakatto ei myöskään vaikuta rajoittaneen vastaanottokäyntien tai laboratorio- ja kuvantamispalveluiden tarjontaa.

Palveluntarjoajat voivat määritellä palvelulle hintakaton alittavan hinnan ja kilpailla asiakkaista alentamalla näiden maksamaa omavastuuta. Asiakkaiden maksama omavastuu on Kelan tilastojen perusteella ollut keskimäärin noin kaksi euroa halvempi kuin hintakaton perusteella määräytyvä omavastuu. Hintakilpailu on siis jäänyt kokeilussa hyvin rajalliseksi, mikä lisää entisestään hintakaton merkitystä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)