Vajaat 50 000 ekaluokkalaista aloittaa elokuussa koulutiensä

Ekaluokkalaisten määrä vähenee edelleen: heitä on nyt noin tuhat vähemmän kuin vuosi sitten. Määrä on viimeisen kuuden vuoden aikana pudonnut 10 000 oppilaalla. Lukiokoulutuksen aloittaneiden määrä on pysynyt vakaana, mutta ammatillisessa koulutuksessa aloittaneita on viime vuosina ollut selvästi aiempaa vähemmän.

Opetushallituksen arvion mukaan vajaat 50 000 ekaluokkalaista aloittaa koulunsa elokuussa, mikä on noin tuhat vähemmän kuin viime syksynä. Koulun aloittavien ikäluokka on viime vuosina tasaisesti pienentynyt: vuonna 2020 ekaluokkalaisia oli vielä noin 60 000.

Arvio ekaluokkalaisten määrästä perustuu Tilastokeskuksen tuottamaan väestöennusteeseen. Koulun aloittavien ikäluokan ennakoidaan lähivuosina aluksi vielä pienenevän muutamalla tuhannella, mutta vakiintuvan sen jälkeen noin 49 000 lapseen. Ekaluokkalaisten määrä on vähentynyt kaikissa maakunnissa vuosina 2020–2025. Lukumääräisesti eniten vähennystä, yli 2 000 oppilasta, on Uudellamaalla, jossa myös oppilasmäärä on suurin. Suhteellisesti eniten ekaluokkalaisten määrä on laskenut Kymenlaaksossa (-27 %) ja Kainuussa (-25 %).

Kaikkiaan perusopetuksen vuosiluokilla 1–9 opiskeli vuonna 2025 noin 536 000 oppilasta. Heistä kuusi prosenttia opiskelee ruotsinkielisessä koulussa. Koko oppilasmäärä ei ole vähentynyt yhtä nopeasti kuin ekaluokkalaisten määrä. Vuonna 2025 oppilaita oli kolme prosenttia vähemmän kuin vuonna 2020, joten oppilasmäärän pieneneminen näkyy tällä hetkellä eniten perusopetuksen alaluokilla.

Vieraskielisten oppilaiden osuus perusopetuksessa on tasaisesti kasvanut: vuonna 2025 oppilaista 13 prosentilla äidinkieli oli muu kuin suomi, ruotsi tai saame.

Maahanmuuttajataustaisille lapsille ja nuorille tarkoitetussa perusopetuksen valmistavassa opetuksessa opiskelee vuosittain jossakin vaiheessa lukuvuotta yhteensä vajaat 10 000 oppilasta. Valmistavan opetuksen oppilasmäärät ovat viime vuosina hieman vähentyneet, mikä johtuu ennen kaikkea siitä, että Ukrainasta tulevien oppilaiden määrä on kääntynyt laskuun.

Vajaat 8 000 henkilöä opiskelee vuosittain perusopetuksen oppimäärää aikuisten perusopetuksessa. Aikuisten perusopetuksen opiskelijamäärä on ollut kasvussa, ja valtaosa opiskelijoista on vieraskielisiä.

Lukio-opintonsa aloittavien määrä on viime vuosina pysynyt tasaisena: tänä syksynä opinnot aloittaa noin 37 000 opiskelijaa. Arviossa ovat mukana myös lukiokoulutuksen ylioppilastutkintoon johtavan aikuisten oppimäärän mukaan opiskelevat.

Lukiokoulutuksessa opiskelevien kokonaismäärä kuitenkin kasvaa. Vuonna 2025 lukioissa opiskeli yhteensä noin 114 500 opiskelijaa, mikä on 2 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Opiskelijoiden kokonaismäärän kasvu ja aloittaneiden määrän pysyminen ennallaan tarkoittaa sitä, että yhä useampi opiskelija käyttää opintoihinsa yli kolme vuotta.

Suhteellisesti eniten lukiossa opiskelevien määrä on vuosina 2021–25 noussut Keski-Pohjanmaalla (+12 %) ja Pirkanmaalla (+9 %) ja laskenut Etelä-Savossa (-4 %) ja Kymenlaaksossa (-3 %).

Vuonna 2025 lukiokoulutuksessa opiskelevista 42 prosenttia oli miehiä ja 58 prosenttia naisia.

Syksyllä 2026 järjestetään ensimmäistä kertaa koulutusta, jossa voi suorittaa suomalaisen lukion ja ylioppilastutkinnon englannin kielellä. Koulutusta tarjoaa seitsemän lukiota. Aloituspaikkoja on 170 ja hakijoita 1,3 yhtä aloituspaikkaa kohden. Kriteerit täyttäviä valittuja on arviolta 130.

Ammatillisessa perustutkinto- sekä ammatti- ja erikoisammattitutkintokoulutuksessa aloitti vuonna 2025 noin 106 000 opiskelijaa. Luvussa ovat mukana myös tutkinnon osien suorittamisen aloittaneet: reilu neljäsosa aloittaneista opiskelijoista suorittaa vuosittain tutkinnon osia tai niitä pienempiä kokonaisuuksia.

Kaikista vuonna 2025 aloittaneista opiskelijoista hieman yli puolet (52 %) oli naisia.

Ammatillisen koulutuksen voi aloittaa pitkin vuotta, mutta noin puolet kaikista aloittaneista aloittaa opintonsa elokuussa. Viime vuosien tapaan arviolta noin 36 000 opiskelijaa aloittaa tämän vuoden elokuussa ammatilliseen perustutkintoon johtavan koulutuksen, joka on suunnattu erityisesti perusopetuksen päättäneille nuorille.

Koko vuoden tasolla ammatillisessa koulutuksessa aloittaneiden määrä on kuitenkin ollut laskussa: ammatillisen perustutkinnon sekä ammatti- ja erikoisammattitutkinnon opinnot aloittaneiden määrä laski 15 prosenttia vuosien 2024 ja 2025 välillä. Vuonna 2025 ammatillisen perustutkinnon tai tutkinnon osien opinnot aloitti reilut 77 200 opiskelijaa ja ammatti- ja erikoisammattitutkinnon 29 000 opiskelijaa. Kumpikin lukumäärä on pudonnut 8 000 opiskelijalla vuoden 2024 tilanteeseen verrattuna.

Myös ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden kokonaismäärä laski samalla aikavälillä noin 20 000 opiskelijalla. Laskua oli erityisesti ammatti- ja erikoisammattitutkintojen opiskelijamäärässä, joka vuonna 2025 oli 16 prosenttia pienempi kuin vuotta aikaisemmin.

Opiskelijamäärän laskulle on monia mahdollisia syitä, mutta ei yhtä varmaa selitystä. Taustalla voi esimerkiksi vaikuttaa aikuiskoulutustuen lopettaminen. Lisäksi ammatillisen koulutuksen rahoitukseen on tehty muutoksia. Koulutuksen järjestäjät ovat voineet varautua ennakolta vuoden 2026 alussa voimaan astuneeseen rahoitusuudistukseen, jolloin opiskelijamäärien kasvattamisen sijaan keskiöön nousivat tuloksellisuus ja vaikuttavuus. Nyt opiskelijan opintojen eteneminen, valmistuminen ja työllistyminen tai opintojen jatkaminen valmistumisen jälkeen vaikuttavat koulutuksen järjestäjän saamaan rahoitukseen aiempaa enemmän.

Valmentavat koulutukset kasvattavat suosiotaan

Suomessa on viime vuosina oppivelvollisuuden laajentamisen myötä panostettu valmentavien koulutusten kehittämiseen. Niiden opiskelijamäärät ovat vuosi vuodelta kasvaneet ja myös aloituspaikkojen määrää on nostettu.

Esimerkiksi tutkintokoulutukseen valmentavassa TUVA-koulutuksessa oli vuonna 2025 hieman yli 17 700 opiskelijaa. Tämä on kahdeksan prosenttia enemmän kuin vuonna 2023, jolloin koulutusta ensimmäistä kertaa tarjottiin kokonaisen vuoden ajan. Kansanopistojen oppivelvollisille suuntaamassa koulutuksessa oli vuonna 2025 vajaat 1 800 opiskelijaa, mikä on 600 enemmän kuin ensimmäisenä kokonaisena koulutusvuonna 2022.

Työhön ja itsenäiseen elämään valmistavaa TELMA-koulutusta on järjestetty pidempään, mutta senkin opiskelijamäärät ovat viime vuosina kasvaneet. Vuonna 2025 opiskelijoita oli noin 2 700, kun vuonna 2020 heitä oli tuhat vähemmän, noin 1 700.

Perusopetuksen jälkeisten koulutusten yhteishaussa valmentaviin koulutuksiin hakeneiden määrä nousi keväällä 2026, mikä ennakoi syksyllä aloittavien määrän entisestään kasvavan.

Arviot syksyllä eri koulutuksissa aloittavien määrästä perustuvat Tilastokeskuksen väestöennusteeseen (perusopetus), Opetushallituksen yhteishaun hakijatilastoihin sekä Opetushallituksen ylläpitämän KOSKI-tietovarannon tietoihin (lukio- ja ammatillinen koulutus). Oppilasmääristä eri koulutuksissa saat tarkempaa tietoa Vipunen-tilastopalvelusta.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Vajaat 50 000 ekaluokkalaista aloittaa elokuussa koulutiensä

Ekaluokkalaisten määrä vähenee edelleen: heitä on nyt noin tuhat vähemmän kuin vuosi sitten. Määrä on viimeisen kuuden vuoden aikana pudonnut 10 000 oppilaalla. Lukiokoulutuksen aloittaneiden määrä on pysynyt vakaana, mutta ammatillisessa koulutuksessa aloittaneita on viime vuosina ollut selvästi aiempaa vähemmän.

Luontopohjaisilla ratkaisuilla voidaan hillitä kasvitauteja

Luontopohjaisilla ratkaisuilla voidaan hillitä kasvitauteja, tukea EU:n tavoitetta vähentää kemiallisten kasvinsuojeluaineiden käyttöä ja vahvistaa suomalaisen ruoantuotannon huoltovarmuutta. Niiden käyttöä on mahdollista lisätä eri tavoin. Viljelijät kaipaavat esimerkiksi kotimaiseen tutkimukseen perustuvia käytännön suosituksia. Uusien mikrobipohjaisten tuotteiden markkinoille hyväksymistä helpottaisi puolestaan EU-lainsäädännön yhdenmukaistaminen.

Hepatiitti C:n eliminointi etenee Suomessa

Hepatiitti C:n eliminaatiotyötä vahvistetaan valtakunnallisella hankekokonaisuudella, jonka alueellisia hankkeita toteutetaan 18 hyvinvointialueella. Maailman hepatiittipäivän tämänvuotinen teema korostaa hepatiitin ehkäisyn, testauksen ja hoidon esteiden purkamista. Suomessa tämä tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että testaus ja hoito tuodaan osaksi niitä palveluja, joissa tavoitetaan hepatiitti C-tartunnan riskissä olevia henkilöitä.

Moni tekee virheen jatkojohtojen kanssa

Moni suomalainen tekee kotonaan vaarallisen ratkaisun huomaamattaan. Usean jatkojohdon ketjuttaminen samaan pistorasiaan on yllättävän yleistä – ja samalla paloturvallisuusriski. Erityisesti riskit kasvavat kodeissa, joissa useita sähkölaitteita on päällä yhtä aikaa.

Kysely: Rikkaat raivoavat eniten parkkipaikoilla

Joka kolmas suomalainen on joskus kokenut voimakasta ärtymystä tai suoranaista raivoa pysäköintitilanteessa, paljastaa Suomalaisten pysäköintialan toimijoiden yhdistys SPATY ry:n tuore, aiemmin julkaisematon tutkimus. Useimmin parkkipaikoilla häiriköivät rikkaimmat suomalaiset: yli 100 000 euroa vuodessa tienaavista lähes puolet on menettänyt malttinsa pysäköinnin takia, kun taas vähemmän tienaavista samaan on syyllistynyt alle kolmannes. Kaikista yleisintä pysäköintiraivo on nuorilla: 18–24-vuotiaista peräti joka toinen on kokenut voimakasta ärtymystä pysäköidessään.

Suhdannebarometri: Suomalaisyritysten suhdannenousu jatkunut ja laajentunut

EK:n heinäkuussa tekemän Suhdannebarometrin mukaan suomalaisyritysten suhdannenousu jatkui ja vahvistui alkukesän aikana, vaikka tämänhetkistä tilannetta kuvataan vielä keskimääräistä heikommaksi. Teollisuuden tuotanto kasvoi laajalti, ja myös rakentamisen tuotanto kääntyi nousuun matalalta lähtötasolta. Palvelualoilla myynnin kasvu oli maltillista.

Viikko alkaa epävakaisessa säässä – sade- ja ukkoskuurot voivat olla paikoin voimakkaita

Suomen yli liikkuu tämän ja huomisen päivän aikana matalapaineen alue, minkä yhteydessä tulee paikoin voimakkaitakin sade- ja ukkoskuuroja. Viikon loppupuolella sää lämpenee.

Proteiinijäätelöt kesän trendi

Proteiinijäätelö on kesän hittejä.

Kesä ja jäätelö kuuluvat erottamattomasti yhteen. Tutut jäätelömaut mansikasta suklaaseen maistuvat vuodesta toiseen suomalaisille, mutta yksi iso trendi näkyy nyt myös jäätelöissä. Kauppojen pakastealtaat ovat täyttyneet viime vuosina proteiinijäätelöistä, jotka ovat suosittu vaihtoehto perinteiselle jäätelölle.

Tehdashallin seinä- ja kattorakenteet tulessa Liedossa

Noin 3 000 neliön tehdashallissa syttyi tulipalo maanantaina iltapäivällä Luumäentiellä Liedossa. Palo on päässyt leviämään hallin seinä -ja kattorakenteisiin. Palo on saatu hallintaan mutta sammutustyöt jatkuvat edelleen.

Suomalaiset tinkivät ravintolailloista päästäkseen festareille

Yli puolet nuorista kertoo käyttäneensä festareihin tai konserttiin enemmän rahaa kuin olisi ollut taloudellisesti järkevää.

Joka kolmas suomalainen on käyttänyt festivaaliin tai konserttiin enemmän rahaa kuin olisi taloudellisesti ollut järkevää. Lähes puolet suomalaisista (46 %) olisi valmis vähentämään ravintolassa syömistä voidakseen käyttää rahaa live-elämyksiin. Festivaaleihin käytetty raha painottuu erityisesti nuoriin aikuisiin: 18–24-vuotiaista peräti 95 prosenttia olisi valmis luopumaan jostakin muusta hankinnasta voidakseen ostaa lipun festivaalille tai konserttiin.

Työelämägallup: Työelämässä lähes puolet kannattaa yleistä ansioturvaa – nuoret erityisen myönteisiä

Työelämässä olevista 45 prosenttia pitää hyvänä ajatusta yleisestä ansioturvasta, joka tarjoaisi ansiosidonnaisen turvan myös niille, jotka eivät kuulu työttömyyskassoihin.

Koloradonkuoriaisia löytynyt kuudesta eri paikasta

Aikuinen koloradonkuoriainen on noin sentin pituinen, kirkkaankeltainen ja sen selässä on kymmenen mustaa pitkittäisjuovaa.

Koloradonkuoriaisia on löytynyt kuudesta kohteesta tänä kesänä. Esiintymät sijoittuvat laajalle alueelle itäiseen ja kaakkoiseen Suomeen. Paikkakunnat ovat Lahti, Kouvola, Savonlinna, Luumäki, Ruokolahti ja Joensuu. Kahdessa tai kolmessa kohteessa kuoriaiset ovat talvehtineet, ja muissa todennäköisesti kulkeutuneet Suomeen tämän kesän aikana.

Yksityisasunnossa väkivallanteko Herttuankulmassa, yksi otettu kiinni

Lounais-Suomen poliisi tutkii lauantaina Herttuankulmassa Turussa yksityisasunnossa tapahtunutta väkivallantekoa. Poliisi on ottanut teosta epäiltynä kiinni yhden henkilön.

Yritysten talousluottamus kohenee yhä

Suomen elinkeinoelämän talousluottamus jatkoi paranemista heinäkuussa. Kohennusta tapahtui etenkin rakentamisessa, jossa lähtötaso oli matalalla. Myös muiden toimialojen luottamusindikaattorit olivat nousutrendissä.

TPS-kiekkoilijoita nähdään nuorisomaajoukkueissa

Jesse Pärssinen.

TPS pelaajia nähdään kesän aikana Suomen nuorisomaajoukkueiden mukana. Jeremi Virtanen ja Jesse Pärssinen on valittu Suomen alle 20-vuotiaiden maajoukkueeseen, kun joukkue osallistuu World Junior Summer Showcase -turnaukseen Kanadan Windsorissa 26.7.–1.8. Turnauksessa pelaavat Suomen lisäksi Kanada, Ruotsi sekä Yhdysvallat kahdella joukkueellaan.

Heinäkuu ei kohentanut kuluttajien talousnäkemyksiä

Heinäkuussa odotukset sekä omasta että Suomen taloudesta vuoden kuluttua paranivat hieman. Ostoaikeet ja odotukset työllisyyskehityksestä pysyivät heikkoina.

Ahola Transportin Åke Nyblom unikeko vuosimallia 2026

Ahola Transportin toimitusjohtaja Åke Nyblom valittiin Naantalissa Vuoden Viralliseksi Unikeoksi 2026.

Ahola Transportin toimitusjohtaja Åke Nyblom on vuoden 2026 Valtakunnan virallinen unikeko. Vanhan perinteen mukaisesti Åke Nyblomin valinta julkistettiin unikeonpäivänä 27. heinäkuuta kello 8 merikasteella eli molskauttamalla unikeko mereen, Naantalin Vanhankaupungin vierassatamassa.

Aalto Works -sarja hyväksyttiin Unescon maailmanperintöluetteloon

Paimion parantol on osa Aalto Works -kokonaisuutta.

Unescon maailmanperintökomitea on hyväksynyt Aalto Works -arkkitehtuurikohteiden sarjan maailmanperintöluetteloon Busanissa Etelä-Koreassa pidetyssä 48. istunnossaan. Kokonaisuus koostuu 13 Aaltojen suunnittelemasta modernin arkkitehtuurin kohteesta eri puolilta Suomea.

Näköislehti

Urheilu

Juhani Jasusta Suomen Jääkiekkoilijat ry:n vt. toiminnanjohtaja

Juhani Jasu.

Suomen Jääkiekkoilijat ry:n (SJRY) hallitus on nimittänyt Juhani Jasun yhdistyksen vt. toiminnanjohtajaksi. Jasu aloitti tehtävässä 27. heinäkuuta kuuden kuukauden määräaikaisella sopimuksella. Hän on toiminut SJRY:n hallituksessa viimeisen kolmen vuoden ajan ja erosi heinäkuussa hallituksesta ennen toiminnanjohtajan sopimuksen käsittelyä ja allekirjoittamista.

TPS-kiekkoilijoita nähdään nuorisomaajoukkueissa

Jesse Pärssinen.

TPS pelaajia nähdään kesän aikana Suomen nuorisomaajoukkueiden mukana. Jeremi Virtanen ja Jesse Pärssinen on valittu Suomen alle 20-vuotiaiden maajoukkueeseen, kun joukkue osallistuu World Junior Summer Showcase -turnaukseen Kanadan Windsorissa 26.7.–1.8. Turnauksessa pelaavat Suomen lisäksi Kanada, Ruotsi sekä Yhdysvallat kahdella joukkueellaan.

Otteluanalyysi: Gnistan kuritti Interiä jo toisen kerran tällä kaudella

Joakim Latonen.

Kirpoaako Interin ote jalkapalloilun Veikkausliigan mestaruudesta? Inter kärsi Kupittaalla kirvelevän tappion Gnistanille maalein 1–2. Se oli Interin toinen tappio tällä kaudella. Ne on kärsitty samalla joukkueelle eli Gnistanille. Interin ero kärkijoukkue KuPSiin kasvoi jo viiteen pisteeseen. Gnistan nousi sarjataulukossa neljänneksi.

Tomi Väkiparta ja TPS jatkosopimukseen

Tomi Väkiparta.

Turun Palloseura on solminut 2+1-vuotisen jatkosopimuksen keskikenttäpelaaja Tomi Väkiparran kanssa. 18-vuotias Väkiparta pelaa debyyttikauttaan Veikkausliigassa. Hänellä on tällä hetkellä vyöllään seitsemän liigapeliä. Väkiparta on noussut määrätietoisella työnteolla askel kerrallaan pelaamaan korkeamman sarjatason pelejä. Porissa syntynyt nuorukainen nousi aikanaan FC Jazzin miesten edustusjoukkueeseen jo 15-vuotiaana.

Alexej Zhbankov Veljesten mukana koko kesän

Alexej Zhbankov.

Lentopalloilija Alexej Zhbankov , 23, treenasi ja pelasi kesän miesten lentopallomaajoukkueessa. Tänä kesänä pelattiin ensimmäistä kertaa Euroopan liigaa, jonka kaikki pelit Veljekset eli miesten maajoukkue voitti.

TPS:aa uhkaa pakkipula

Miska Ylitolva (vas.) ja Eetu Turkki.

TPS:n jalkapalloilun Veikkausliigassa pelaavaa edustusjoukkuetta uhkaa pakkipula. TPS:n pelit Veikkausliigassa jatkuvat tulevana sunnuntaina 26. heinäkuuta, kun turkulaisjoukkue matkaa Helsinkiin kohtaamaan HJK:n. HJK-ottelusta TPS:n riveistä on pelikiellon vuoksi sivussa laitapuolustaja Oscar Häggström , joka sai yhden ottelun mittaisen pelikiellon maanantaisen Ilves-pelin kahden keltaisen kortin myötä.