Mökkilainoja nostettiin kesäkuussa vuodentakaista vähemmän

Alkuvuoden aikana vapaa-ajanasuntolainoja on nostettu hieman vähemmän kuin viime vuonna vastaavana aikana. Uusien mökkilainojen keskikorko oli kesäkuussa korkeampi kuin vuosi sitten. Aiempaa suurempi osa uusista mökkilainoista sidottiin kolmen tai kuuden kuukauden euriborkorkoon.

Kotitaloudet nostivat kesäkuussa uusia vapaa-ajanasuntolainoja (mökkilainoja) 94,7 miljoonan euron edestä, mikä on 5,0 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten kesäkuussa. Nostoja tehtiin 12 prosenttia vähemmän kuin keskimäärin kesäkuussa vuosina 2011–25.

Mökkilainoja on tammi–kesäkuussa nostettu 355,9 miljoonan euron edestä. Tämä on hieman vähemmän kuin viime vuonna vastaavana aikana (371,0 miljoonaa euroa), mutta enemmän kuin vuosina 2024 ja 2023. Nostojen supistuminen viime vuodesta selittyy keskimääräisen noston pienemmällä koolla: lukumäärältään uusia mökkilainoja nostettiin tammi–kesäkuussa jopa hieman vuodentakaista enemmän. Mökkilainojen kysyntä on yleensä runsaimmillaan touko-syyskuussa, ja kesäkuu on tyypillisesti kaikista vilkkain nostokuukausi.

Uusien nostettujen vapaa-ajanasuntolainojen keskikorko pysyi lähes muuttumattomana toukokuuhun verrattuna ja oli kesäkuussa 3,31 prosenttia. Vuosi sitten kesäkuussa keskikorko (2,83 %) oli alhaisempi. Asuntolainojen tapaan myös vapaa-ajanasuntolainoista suurin osa on sidottu euriborkorkoihin. Uusista mökkilainoista 95 prosenttia oli kesäkuussa euriborsidonnaisia.

Myös mökkilainojen käytetyin viitekorko on 12 kuukauden euriborkorko. Markkinakorkojen noustua viime kuukausina vuoden euriborkorkoa on kuitenkin käytetty viitekorkona aiempaa vähemmän, kun taas lyhyempien euriborkorkojen käyttö on yleistynyt. Kesäkuussa uusista mökkilainoista sidottiin vuoden euriborkorkoon 48 prosenttia, kuuden kuukauden euriborkorkoon 11 prosenttia ja kolmen kuukauden euriborkorkoon 36 prosenttia. Viime vuoden aikana nostetuista uusista mökkilainoista sidottiin 12 kuukauden euriborkorkoon 68 prosenttia.

Kesäkuussa kotitalouksien vapaa-ajanasuntolainojen kanta supistui 0,8 prosenttia vuodentakaisesta. Edellisen kerran kannan vuosimuutos oli negatiivinen maaliskuussa 2025. Kesäkuun lopussa vapaa-ajanasuntolainojen kanta oli 4,4 miljardia euroa. Mökkilainakannan keskikorko oli kesäkuussa 3,11 prosenttia, ja kannasta 96 prosenttia oli euriborsidonnaisia lainoja.

Suomalaiset kotitaloudet nostivat kesäkuussa uusia asuntolainoja 1,3 miljardin euron edestä, mikä on 90 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Uusista nostetuista asuntolainoista sijoitusasuntolainoja oli 110 miljoonaa euroa. Uusien asuntolainojen keskikorko nousi hieman toukokuusta ja oli 3,19 prosenttia kesäkuussa. Asuntolainakanta oli kesäkuun lopussa 105,4 miljardia euroa ja asuntolainakannan vuosimuutos -0,2 prosenttia. Sijoitusasuntolainoja oli 9,2 miljardia euroa asuntolainakannasta. Suomalaisten kotitalouksien lainoista oli kesäkuun lopussa kulutusluottoja 17,4 miljardia euroa ja muita lainoja 17,9 miljardia euroa.

Suomalaiset yritykset nostivat uusia lainoja kesäkuussa 4,6 miljardia euron edestä, ja niistä asuntoyhteisölainoja oli 620 miljoonaa euroa. Uusien nostettujen yrityslainojen keskikorko nousi toukokuusta ja oli kesäkuussa 3,85 prosenttia. Suomalaisille yrityksille myönnettyjen lainojen kanta oli kesäkuun lopussa 110,8 miljardia euroa, mistä asuntoyhteisöille myönnettyjä lainoja oli 46,5 miljardia euroa.

Suomalaisten kotitalouksien yhteenlaskettu talletuskanta oli kesäkuun lopussa 118,1 miljardia euroa ja talletusten keskikorko 0,84 prosenttia. Talletuskannasta oli yön yli -talletuksia 72,2 miljardia euroa ja määräaikaistalletuksia 16,8 miljardia euroa. Uusia määräaikaisia talletussopimuksia suomalaiset kotitaloudet solmivat kesäkuussa 1,4 miljardin euron edestä. Uusien määräaikaistalletusten keskikorko oli kesäkuussa 2,54 prosenttia.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Uusi artikkelikokoelma kokoaa 39 asiantuntijan näkemyksen tekoälystä Suomen luovilla ja kulttuurialoilla

Generatiivinen tekoäly on muutamassa vuodessa siirtynyt kokeellisesta teknologiasta osaksi luovan ja kulttuurialan arkea. Teos Tekoäly Suomen luovilla ja kulttuurialoilla – Asiantuntijoiden näkemyksiä nykytilasta ja tulevaisuudesta kokoaa yksiin kansiin 31 kirjoitusta siitä, mitä murros käytännössä tarkoittaa alan tekijöille, organisaatioille ja päätöksenteolle. Moniääninen teos tuo esille sekä mahdollisuuksia että huolenaiheita tekoälystä.

Turun yliopistoon merkittävä lippulaivarahoitus Suomen Akatemialta

Suomen Akatemia myönsi lippulaivarahoituksen kahdelle Turun yliopiston johtamalle lippulaivalle – INVEST Forward! jatkaa ja uutena aloittaa EMOTION-lippulaiva. Lisäksi rahoitus myönnettiin kahdelle lippulaivalle, joissa Turun yliopisto on partnerina.

Kaapelityö ruuhkauttaa Ratapihankatua torstaina illalla

Kaapelityötä tehdään Ratapihankadulla Humalistonkadun risteyksen kohdalla torstaina 19. marraskuuta kello 17.30–23.30. Yksi ajokaista on pois käytöstä Helsingin suuntaan ajettaessa.

Hämeenkadun rakennuspalohälytyksen syynä ”nakit ja muusi”

Hämeenkadulla tehtiin torstaina iltapäivällä keskisuuri rakennuspalohälytys. Pelastuslaitoksen mukaan syyksi selvisi perinteinen ”nakit ja muusi”.

Valtakunnan ykköskuusi saapuu Turun tuomiokirkolle Aurasta

Valtakunnan ykköskuusi saapui viime vuonna Tuomiokirkolle Mynämäen Karjalantieltä.

Turun tuomiokirkon joulukuusi saapuu tänä vuonna Aurasta. Kuusen kuljetus lähtee kohti Turkua keskiviikkona 25. marraskuuta ja saapuu Tuomiokirkontorille arviolta kello 14–16. Kuusen lahjoittavat Marika ja Jaakko Salminen . Sen 727 led-lamppua syttyvät perinteisessä joulunavausjuhlassa lauantaina 28. marraskuuta.

Lasten uimataito kääntynyt nousuun – silti joka kolmas kuudesluokkalainen ei ole uimataitoinen

Suomalaisten lasten uimataito on kääntynyt nousuun koronapandemian aikana tapahtuneen heikkenemisen jälkeen. Keväällä kuudesluokkalaisista 69 prosenttia ja yhdeksäsluokkalaisista 78 prosenttia arvioi olevansa uimataitoisia. Tuore valtakunnallinen tutkimus osoittaa kuitenkin merkittäviä eroja oppilaiden uimataidossa ja vesiturvallisuusosaamisessa. Tutkimusryhmä korostaa koulujen uimaopetuksen ja monipuolisen vesipätevyyden opettamisen merkitystä.

Valinnanvapauskokeilun käyttöä määrittää eniten asiakkaan tyytyväisyys julkiseen terveydenhuoltoon

Lähes puolet valinnanvapauskokeilua käyttäneistä kertoi syyksi sen, ettei ollut saanut julkiselta terveysasemalta aikaa riittävän nopeasti. Kokeilua käyttämättä jättäneillä yleisin syy oli puolestaan tyytyväisyys julkisella terveysasemalla saatuun hoitoon. Kustannuksiin liittyvät huolet korostuivat toimeentulovaikeuksia kokevilla.

Tuore katsaus selvitti vyöruusurokotteen suojavaikutusta muistisairauksilta

Aikakauskirja Duodecim julkaisi 12. marraskuuta katsauksen tähänastisesta tutkimusnäytöstä, jonka perusteella vyöruusurokotuksen saaneilla on pienempi muistisairauksien riski kuin rokottamattomilla tai muun rokotteen saaneilla. Arvioidut tutkimukset olivat luonteeltaan havainnoivia, minkä vuoksi näytön varmuus arvioitiin heikoksi. Asian varmistamiseksi on Suomessa meneillään laaja FinDementia-tutkimus, jossa arvioidaan vyöruusurokotuksen suojaavaa vaikutusta muistisairauksiin.

Ydinvoimalaitokset huollossa, sähkön hinta silti pohjalla

Ydinvoimalaitokset tuottivat sähköä lokakuussa tavanomaista vähemmän, koska kaksi suurta reaktoria oli vuosihuollossa lähes koko kuukauden.

Suomalainen sähkö maksoi lokakuussa poikkeuksellisen vähän, vaikka ydinvoimalaitoksista Loviisa 1 ja Olkiluoto 3 olivat lähes koko kuukauden huollossa. Kuukauden aikana sähköä käytettiin (7,1 TWh) vain 0,8 prosenttia enemmän kuin viime vuoden lokakuussa. Tämä selviää Energiateollisuus ry:n sähkötilastoista.

Hallitus esittää vaalipiirien vähimmäis- ja enimmäismäärän vähentämistä perustuslaissa

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen perustuslain muuttamisesta. Sen mukaan vaalipiirien vähimmäis- ja enimmäismäärää vähennettäisiin kolmella siten, että vaalipiirejä olisi jatkossa Ahvenanmaan maakunnan vaalipiirin lisäksi vähintään yhdeksän ja enintään viisitoista. Nykyisin perustuslaissa säädetty määrä on 12–18 vaalipiiriä.

Suomen pohjavesien vuosirytmi muuttunut 50 vuodessa – etelässä ja pohjoisessa eri vaikutukset

Etelä-Suomelle ominaiset pohjaveden vuodenaikaisrytmit ovat yleistymässä pohjoisessa. Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Pietari Pöykkö tarkastaa automatisoidun pohjaveden havaintoputken koordinaatteja.

Oulun yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen pitkäaikaistutkimus osoittaa, että Suomen pohjavesien vuosirytmi on muuttunut viimeisten 50 vuoden aikana.

Lakiuudistus tiukentaa maksunlykkäysten ja osissa maksamisen sääntöjä

”Osta nyt, maksa myöhemmin” -tyyppisissä maksuvaihtoehdoissa vaaditaan jatkossa entistä useammin, että luotonantaja varmistaa kuluttajan olevan maksukykyinen. Luottoyhtiöille tulee useita uusia velvollisuuksia, kun EU:n kuluttajaluottodirektiiviin perustuvia lakimuutoksia aletaan soveltaa 20. marraskuuta.

Piispanlähteen lastentalo Kaarinassa nousee hyvää vauhtia

Piispanlähteen lastentalon rakennustyömaa marraskuussa.

Piispanlähteen lastentalon rakentaminen etenee suunnitellusti Kaarinassa. Vanhan koulurakennuksen purkamisen jälkeen tontilla on edetty uuden rakennuksen runkotöihin. Tavoitteena on saada runkotyöt valmiiksi vuoden loppuun mennessä.

Tyksissä kehitetty toimintamalli tuo kuntoutuksen osaksi syöpäpotilaan hoitoa

Syöpähoitojen jälkeen potilaalle voi jäädä pitkäkestoisia oireita, jotka vaikeuttavat arkea, työssä selviytymistä tai tavallisiin toimintoihin palaamista. Tyks Syöpäklinikalla käyttöön vakiintuneessa moniammatillisessa toimintamallissa syövänhoidon ja kuntoutuksen asiantuntijat etsivät yhdessä potilaslähtöisesti ratkaisuja erityisesti niihin tilanteisiin, joissa potilaan oireet ovat pitkittyneet ja heikentävät toimintakykyä.

Tähti nielaisi kumppanitähtensä Andromedan galaksissa – tähtitieteilijät seurasivat tapahtumaa

Joulukuussa 2025 NASA:n James Webb -avaruusteleskooppi teki ratkaisevat havainnot, joiden avulla tutkijat pystyivät rekonstruoimaan kaksoistähtijärjestelmä Baon yhteensulautumisen ennen tapahtumaa, sen aikana ja sen jälkeen.

Noin 2,5 miljoonan valovuoden etäisyydellä Andromedan galaksin laidalla tähti on niellyt kumppaninsa. Tähtitieteilijät ovat nyt ensimmäistä kertaa onnistuneet seuraamaan tähtien yhteensulautumisen koko tapahtuman kehityskaaren alusta loppuun. Tulokset on julkaistu Nature -lehdessä.

Konkurssihakemusten määrä yhä kasvussa

Lokakuussa pantiin vireille 364 konkurssia, mikä on 16 konkurssia enemmän kuin vuotta aiemmin. Konkurssihakemusten määrä kasvoi vajaat viisi prosenttia.

Paimion kaupungintalon joulumarkkinat sunnuntaina

Paimion kaupungintalon joulumarkkinat järjestetään sunnuntaina 22. marraskuuta kello 12–15. Kaupungintalon joulumarkkinat levittäytyvät kaupungintalon pihan lisäksi aulaan, näyttelyparvelle sekä Paimiosaliin. Paikalla on yli 50 myyjää ja myynnissä pääsääntöisesti paikallisia, itse tehtyjä tuotteita.

Luvaton liikkuminen rautateillä lisääntynyt huomattavasti

Luvaton liikkuminen rautatiealueella on lisääntynyt Suomessa huomattavasti. Fintrafficin tietojen mukaan asiattomasta radalla liikkumisesta on tehty lokakuun loppuun mennessä jo yli 1 300 kirjausta, mikä ylittää selvästi koko viime vuoden määrän. Myös ratainfraan kohdistuvan ilkivallan määrä on kasvussa viime vuoteen verrattuna. Fintrafficin raideliikenteenohjaus muistuttaa, että luvaton liikkuminen raiteilla on hengenvaarallista ja voi aiheuttaa vakavia seurauksia myös junaliikenteelle.

Näköislehti

Urheilu

Puukkokatsomo: Naisten F-liigan derby koittaa

Miisa Turunen.

Naisten F-liigassa pelataan perjantaina 20. marraskuuta kauden ensimmäinen paikalliskamppailu, kun FBC Loisto kohtaa TPS:n Kupittaan palloiluhallissa.

Albin Granlund jatkaa sinimustissa

Albin Granlund.

FC Inter ja Albin Granlund ovat solmineet vuoden mittaisesta jatkosopimuksen, joka pitää puolustaja Turussa myös kauden 2027 ajan.

Missäs oot?: Legenda kaukalon laidalla

Tavoitimme Tuto-legenda Aki Keinäsen torstaina kello 19.10.

Masters-uinnit siirtyvät Impivaarasta Ulpukkaan

Uintikisat siirrettiin Impivaarasta Raisioon Ulpukkaan.

Uinnin Masters-mestaruuskisat piti järjestää Turussa, mutta Impivaaran uimahallin pitkittyneen remontin vuoksi katseet käännettiin kohti Raisiota. Mestaruusuinnit pidetään 20–21. marraskuuta Uintikeskus Ulpukassa.

TPS-kasvatti Oskari Fälden salibandyn MM-miehistöön

Oskari Fälden.

Tampereella joulukuun alussa pelattavien miesten salibandyn MM-kisojen joukkue on valittu. Esa Jussilan valmentamaan joukkueeseen valittiin toiseksi maalivahdiksi nykyään Sveitsissä pelaava TPS-kasvatti Oskari Fälden . Myös toinen TPS-lähtöinen pelaaja, Espoossa nykyään pelaava, Waltteri Vesterinen oli lähellä joukkueeseen pääsyä, mutta hänen kohtalokseen oli jäädä varapelaajien listalle. Kisat pelataan 5.–13. joulukuuta.

Tuto jyrää kovaa vauhtia kohti B-liigaa

Tuton ykkösketju on ollut hurjassa iskussa alkukaudesta. Jos tahti säilyy läpi kauden, keväällä Mestiksen piste- ja maali-ennätykset ovat vaarassa.

Tuton alkukausi jääkiekon Mestiksessä on vahva. Marraskuun maaottelutauolle Tuto lähti sarjakakkosena vain pisteen IPK:ta perässä. 14 ottelusta vain kerran Tuto on jäänyt kokonaan ilman pisteitä. 12 ottelun pisteputken aikana tappioitakaan ei ole tullut kuin kaksi.