Tekoäly muuttaa työelämää nopeasti, mutta Åbo Akademin tuore väitöstutkimus muistuttaa, että inhimillinen harkinta säilyy yhä keskiössä. Nurlan Musazade väitteli torstaina 25. syyskuuta 2026 Åbo Akademissa tietojärjestelmätieteen alalta tutkielmalla AI-Driven Transformation of Skill Requirements: A Human–Task–Technology Perspective.

Musazaden väitöskirja tarkastelee, miten tekoäly muuttaa data-analytiikan ja tekoälyn parissa toimivien ammattien osaamistarpeita. Tutkimus perustuu useiden vuosien ajalta kerättyihin työpaikkailmoituksiin sekä kokeisiin, joissa selvitettiin, miten ihmiset käyttävät tekoälyä käytännössä.

Tulosten mukaan generatiivinen tekoäly toimii tällä hetkellä lähinnä työn tukena eikä korvaa ihmistä. Myös tekoälyä käytettäessä tarvitaan ihmisen suorittamaa valvontaa, analyyttistä ajattelua ja ongelmanratkaisukykyä. Tutkimuksessa osallistujat, jotka yhdistivät tekoälyn tarjoamat mahdollisuudet omaan harkintaansa, suoriutuivat paremmin kuin ne, jotka luottivat enemmän tekoälyn tuottamiin vastauksiin.

– Tulevaisuuden työelämässä ei ole kyse joko ihmisistä tai tekoälystä. Kyse on siitä, miten hyvin ihmiset voivat tehdä yhteistyötä tekoälyn kanssa. Niillä, jotka pystyvät yhdistämään teknologian mahdollisuudet omaan harkintakykyynsä, on selkeä etu, Musazade sanoo.

Väitöskirja osoittaa myös, että osaamisvaatimukset ovat muuttuneet nopeasti. Painopiste on siirtynyt tekoälyjärjestelmien rakentamisesta niiden käyttöön, ja yhä tärkeämpää on kyky ottaa tekoälytyökalut käyttöön käytännössä, liittää niitä muihin järjestelmiin ja sovittaa niitä liiketoiminnan tarpeisiin. Perinteiset tekniset taidot, kuten Python-ohjelmointi, ovat silti edelleen tärkeitä.

Tutkimus tarjoaa tietoa siitä, millaista osaamista työmarkkinoilla tarvitaan tulevaisuudessa. Sen voi nähdä auttavan sekä koulutuslaitoksia että työnantajia sopeutumaan teknologian nopeaan muutokseen.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)