Polttomoottoriauton pysäköiminen sähköauton latauspaikalle jakaa suomalaisten mielipiteitä. SPATY ry:n teettämän kyselyn mukaan ankarinta valvontaa kannattavat pääkaupunkiseudulla asuvat, nuoret sekä hyvätuloiset. Rikkaista joka viides kannattaa valvontamaksun korotusta latauspaikan väärinkäytöstä.

Suomalaisten pysäköintialan toimijoiden yhdistys SPATY ry kysyi tutkimuksessaan, pitäisikö polttomoottoriauton pysäköinnistä sähköauton latauspaikalle seurata tavallista virhepysäköintiä korkeampi maksu.

Kaikista vastaajista vajaa neljännes (23 %) haluaa korotuksen. Enemmistö, lähes kaksi kolmesta (64 %), pitää nykyistä valvontamaksua riittävänä tai ei halua latauspaikoille minkäänlaista valvontaa.

Yli 100 000 euroa vuodessa ansaitsevista talouksista miltei viidennes (18 %) vaatii maksuun korotusta. Toisaalta sama tuloryhmä on myös jyrkin vastustaja: viidennes (21 %) heistä ei haluaisi latauspaikoille ollenkaan valvontaa. Osuus on koko aineiston korkein.

Tiedot perustuvat sähköiseen kyselytutkimukseen, johon vastasi tuhat suomalaista. Otos edustaa suomalaista aikuisväestöä.

Myös ammattiasema vaikuttaa siihen, miten suomalaiset suhtautuvat latauspaikkojen väärinkäyttöön. Ylemmistä toimihenkilöistä joka kolmas (35 %) kannattaa korotettua maksua ja lähes viidennes (19 %) valitsee jyrkimmän "kyllä, ehdottomasti" -vaihtoehdon. Koko väestöstä tätä vaihtoehtoa kannattaa vain alle kymmenesosa (9 %). Ylempien toimihenkilöiden osuus on siis yli kaksinkertainen. Silti lähes yhtä moni heistä (19 %) haluaisi luopua valvonnasta kokonaan.

SPATY ry:n hallituksen puheenjohtaja Christian Metsärannan mukaan ilmiö kertoo tietyn luokan suhtautumisesta sääntöihin ja omaisuuteen.

– Hyvätuloinen ja johtavassa asemassa oleva suomalainen on tottunut siihen, että selkeät pelisäännöt suojaavat hänen omaa etuaan. Silloin tiukka valvonta tuntuu oikeutetulta. Sama ihminen kuitenkin vierastaa sääntöjä, jotka rajoittavat hänen valintojaan. Siksi tämä ryhmä löytyy molemmista ääripäistä yhtä aikaa: se haluaa suojaa itselleen, mutta ei kahleita.

Asuinpaikka jakaa mielipiteitä yhtä jyrkästi kuin tulotaso. Pääkaupunkiseudulla korotettua maksua latauspaikan väärinkäytöstä kannattaa lähes joka kolmas (31 %), Turussa, Tampereella ja Oulussa vain vajaa viidennes (19 %).

Jyrkimmän "kyllä, ehdottomasti" -vaihtoehdon kohdalla ero kasvaa entisestään: pääkaupunkiseudulla sen valitsee joka kahdeksas (12 %), Turussa, Tampereella ja Oulussa vain harva (alle 5 %).

Turun, Tampereen ja Oulun asukkaat tyytyvät myös nykyiseen maksuun selvästi useammin kuin pääkaupunkiseudulla asuvat: kuusi kymmenestä (59 %) pitää nykyistä valvontamaksua riittävänä. Pääkaupunkiseudulla näin ajattelee vajaa puolet (44 %).

Metsärannan mukaan ero ei selity sähköautojen määrällä vaan asumismuodolla.

– Pääkaupunkiseudulla moni asuu kerrostalossa, jossa ei ole omaa pihaa eikä omaa latauspistettä. Silloin yhteisestä latauspaikasta tulee niukka resurssi, jota moni haluaa suojella tiukalla valvonnalla. Muualla Suomessa autoilija lataa auton usein omalla pihallaan, jolloin kadunvarren latauspaikan väärinkäyttö ei kosketa yhtä suoraan omaa arkea.

Ikä vaikuttaa suoraan mielipiteeseen latauspaikkojen väärinkäytöstä: mitä nuorempi vastaaja, sitä useammin hän kannattaa korotettua maksua. 18–24-vuotiaista lähes joka kolmas (30 %) valitsisi korotuksen, yli 65-vuotiaista vain vajaa viidennes (18 %).

Metsärannan mukaan ero heijastaa sukupolvien erilaista suhdetta sähköautoiluun.

– Nuorempi sukupolvi on kasvanut aikana, jolloin sähköautoilu ja sen infrastruktuuri ovat itsestäänselvyys. Latauspaikan väärinkäyttö näyttäytyy heille vakavampana rikkeenä kuin vanhemmalle sukupolvelle, joka on tottunut polttomoottoriautoihin ja perinteisiin pelisääntöihin. Jos omassa arjessa lataus on merkittävässä roolissa, sen vaikeutuminen ärsyttää herkemmin.

Tutkimusyhtiö Bilendi selvitti suomalaisten näkemyksiä latauspaikkojen väärinkäytöstä huhtikuussa SPATY ry:n toimeksiannosta. Sähköiseen kyselyyn vastasi tuhat suomalaista, ja otos edustaa suomalaista aikuisväestöä. Vastaajista noin 13 prosenttia kertoi, ettei käytä autoa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)