Syksyn näyttelykokonaisuus Kaarina-talossa ja Piikkiön kirjastossa kutsuu 2.10.–12.11. tutustumaan taiteeseen ja valokuvaukseen monista näkökulmista. Kaarina-talon ensimmäisessä kerroksessa nähdään veistoksia ja maalauksia, joiden lähtökohdat ovat koetussa ja eletyssä, saaden niin abstrakteja kuin tunnistettaviakin muotoja. Kolme tekijää ovat pitkäaikaisia ystävyksiä, joita yhdistävät luovuus, kuvataide ja muotoilu.

Kaarina-talon toisessa kerroksessa nähdään puolestaan paikallisia maisemia, kun Kaarinan Kuvaajien Kaarina-kuvat näyttävät kaupungin kuvauksellisimpia paikkoja ja asioita.

Myös Piikkiön kirjastossa nähdään valokuvia. Näyttely koostuu Kaarinan Kuvaajien pitkäaikaisen jäsenen Hannu Soonin pääosin abstrakteista kuvista.

Miikka Hirsimäen, Pirkko Salovaaran ja Seija Väyrysen Kolme tekijää on esillä Kaarina-talon ensimmäisessä kerroksessa.

Teosten lähtökohdat ovat koetussa ja eletyssä, saaden niin abstrakteja kuin tunnistettaviakin muotoja – vuoropuhelua näkymättömän ja näkyvän välillä. Inspiraation lähteenä toimii usein ajatusten vapaa harhailu; teokset ovat sirpaleita pitkältä aikajanalta ja havaintoja ympäröivästä maailmasta taiteen keinoin.

Hirsimäki on koulutukseltaan arkkitehti. Hän on saavuttanut monia palkintosijoja arkkitehtuuri- ja designkilpailuissa. Kuvanveistoa hän on harrastanut yli 30 vuotta, ja kokeileva tekniikka sekä yllättävät materiaalivalinnat ovat lähellä hänen sydäntään. Alussa Hirsimäki teki veistoksia lähinnä poltetusta savesta, mutta nykyään hän on laajentanut materiaalikirjoa puuhun, metalliin, lasiin ja muoviin. Korut ovat kuin pienoisveistoksia, joiden mittakaava ja tekniset ongelmat ruokkivat mielikuvitusta ja kannustavat kokeiluihin.

Näyttelyihin osallistuminen pakottaa mielikuvituksen töihin. Aina mukana seuraava kamera tallentaa ympäröivästä todellisuudesta pieniä sirpaleita aivojen ruoaksi; uteliaisuus ja ruokahalu ovat loputtomat. Prosessin lopputulos on katsojan silmissä: valon, värin, muodon ja tunteen kokonaisuus. Kaikkea voi tulkita, kaikkea voi muokata. Taide on vapautta.

Salovaara on Naantalissa työskentelevä kuvataiteilija. Sisustussuunnittelijan ja visuaalisen suunnittelijan tausta näkyy hänen tavassaan hahmottaa valoa, väriä, viivaa ja tilaa. Yli kahdenkymmenen vuoden ajan nämä elementit ovat olleet hänen ilmaisunsa ytimessä.

Maalaaminen on Salovaaralle utelias tutkimusmatka, jossa hän kokeilee ennakkoluulottomasti materiaaleja, työvälineitä ja tekniikoita sekä antaa sattumalle mahdollisuuden. Joskus hän jättää teoksiinsa runsaasti tyhjää tilaa, ei poissaoloksi vaan katsojan ajatuksille ja tulkinnoille. Toisinaan teokset syntyvät yksittäisinä töinä, toisinaan taas sarjoina jonkin teeman ympärille.

Salovaara liikkuu abstraktin, puoliabstraktin ja akvarellin rajapinnoilla. Puoliabstrakteissa teoksissaan hän tutkii näkyvän ja näkymättömän vuoropuhelua, kun taas akvarelleissa hän etsii herkkää ilmaisua, jossa vesi, viiva, väri ja tila rakentavat tunnelman. Pelkistäminen ja hiljaisuuden voima ovat hänen työskentelynsä keskeisiä lähtökohtia. Salovaara on pitänyt lukuisia yksityis- ja yhteisnäyttelyitä. Vuonna 2016 hänet valittiin Turun Sunnuntaimaalareiden Vuoden taiteilijaksi.

Väyrynen on koulutukseltaan visualisti sekä mainosgraafikko, ja hän on harrastanut kuvanveistoa 35 vuotta osallistuen myös näyttelytoimintaan. Savi on Väyrysen mielestä miellyttävän plastista työstää, ja vaikka hänellä on kokeiluja muistakin materiaaleista, palaa hän saven ääreen aina kuin kotiin. Hän jättää teoksiinsa yleensä karkean pinnan, jonka patinoi käyttäen pigmenttijauheita sekä erilaisia vahoja. Patinointi viimeistelee teoksen ja voi muuttaa poltetun työn olemusta dramaattisestikin.

Kuvanveisto on Väyrysen elämän suuri intohimo, ja veistokset ovat hänen ajatustensa jatkeita. Hän ammentaa aiheita niin rikkaasta unimaailmastaan kuin päivittäisestä tajunnanvirrastakin. Häntä inspiroivat sekä esittävät että abstraktit aiheet. Yleensä hän luonnostelee alkuajatuksen, mutta kun työ lähtee viemään, teos ja tekijä kommunikoivat keskenään, ja silloin oma näkemys saattaa muuttua.

Väyrynen ihailee veistostaiteessa liikettä ja dynamiikkaa. Myös teoksen sisään tai moniosaisen veistoksen väliin jäävä tyhjä tila puhuttelee häntä; siinä hiljaisuudessa voi olla parhaimmillaan oma sanomansa. Hän rakastaa kaarevan linjan kauneutta, mutta elämässä on myös rosoa, ja sekin saa näkyä.

Kaarinan Kuvaajien Kuvauksellinen Kaarina on esillä Kaarina-talon toisessa kerroksessa. Kuvauksellinen Kaarina on Kaarinan Kuvaajien näyttely, johon on koottu yhdistyksen jäsenten Kaarina-aiheisia kuvia. Näyttelyn rungon muodostavat tuoreet kuvat Kaarinasta – uusia ja vanhoja maisemia, taloja, teitä, rakennelmia, toimintaa ja tunnelmia.

Näyttelystä suunnitellaan värikäs, katsojille iloa tuova, hyvän mielen kuvakavalkadi, joka esittelee uutta ja vanhaa Kaarinaa monipuolisesti.

Kaarinan Kuvaajat on perustettu vuonna 1994. Nyt jo yli 30-vuotias yhdistys on edelleen ajankohtainen ja aktiivinen. Yhdistyksen toiminta sopii kaikille valokuvauksen harrastajille, joilla on halua kehittyä ja kasvaa mielenkiintoisen harrastuksen parissa. Kuvaajat tarjoaa niin aloittelijoille kuin ammattilaisillekin seuran, jossa ei ole yksin.

Jäsenet saavat kokemusta ja uusia ideoita, sekä mahdollisuuden osallistua seuran leikkimieliseen Salakampa-valokuvauskilpailuun ja myös palautetta kuvista. Yhdistyksen jäsenet pääsevät myös oppimaan uusia asioita valokuvauksesta, kuvan sommittelusta, kuvankäsittelystä sekä näyttelykuvien edellytyksistä. Voi osallistua seuran järjestämiin kuvausretkiin, kilpailuihin ja näyttelyihin. Parhaat kuvat voivat osallistua Suomen Kameraseurojen Liitto Ry:n kilpailuihin ja tietotaitoa karttuu, jotta voi osallistua kilpailuihin ja näyttelyihin seuran ulkopuolellakin.

Kaarinan Kuvaajien näyttelyn avajaiset ovat perjantaina 2. lokakuuta kello 18–19.

Hannu Soonin Sieltä ja täältä on esillä Piikkiön kirjastossa.

Soon on Kaarinan Kuvaajien pitkäaikainen jäsen. Soonin näyttely Piikkiön kirjastossa koostuu pääosin abstrakteista valokuvista – sieltä ja täältä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)