Kunnallisalan kehittämissäätiön kesän Ilmapuntari-tutkimuksessa tiedusteltiin valmiutta erilaisiin henkilökohtaisiin tekoihin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Vastaajille lueteltiin kaikkiaan kaksikymmentä ilmastotekoa ja jokaista tuli arvioida neliportaisella asteikolla: on tehnyt ja tekee jatkossakin; ei ole tehnyt, aikoo tehdä vastaisuudessa; on tehnyt, ei tee enää; ei tule tekemään.

Tuloksia tulkittaessa tulee ottaa huomioon, että suhtautumiseen erilaisiin ilmastotekoihin vaikuttavat asenteiden (halujen) ohella julkiset velvoitteet ja henkilökohtaiset mahdollisuudet toteuttaa aikeita. Myös muun muassa asuinpaikka ja asumismuoto vaikuttavat asiaan.

Valtaosa (93 %) aikuisväestöstä ilmoittaa, että aikoo vastaisuudessa kierrättää ja lajitella jätteitä ja tavaroita. Yhdeksän kymmenestä (90 %) on jo aiemmin tehnyt tätä. Omasta kulutuksesta aikoo vastaisuudessa, tavalla tai toisella, tinkiä neljä viidestä (79 %). Asunnon lämpötilan alentamista harkitsee kaksi kolmesta (65 %). Enemmistö on jo aiemmin laskenut lämpötilaa ja jatkaa samalla tavalla.

Vastaajista yli puolet sanoo vastaisuudessa harkitsevansa energiaa säästävien tuotteiden ostamista (61 %) sekä säännöstelevänsä lämpimän veden (60 %) ja sähkölaitteiden (57 %) käyttöä. Toisaalta neljännes – tai joissakin kohdin jopa kolmannes – suhtautuu varauksellisesti ajatukseen säännöstellä lämpötilaa, sähkölaitteiden tai lämpimän veden käyttöä.

Kaksi kolmesta innostuu ajatuksesta viettää lomia kotioloissa matkustamisen sijaan (64 %). Enemmistö kyselyvastaajista uskoo myös vähentävänsä lentomatkustamista (58 %) ja vähentävänsä yksityisauton käyttöä (52 %).

Suomalaisesta aikuisväestöstä yli puolet (55 %) on vastaisuudessa valmis suosimaan tai lisäämään kasvisruokailua. Yli kolmasosa (36 %) kuitenkin suhtautuu torjuvasti ehdotukseen kasvisruokailun lisäämisestä omalla kohdallaan. Lihansyönnin vähentäminen viehättää selvästi pienempää osaa väestöstä (42 %) kuin kasvisruokailun lisääminen. Noin joka toinen täysi-ikäinen ei aio vastaisuudessa vähentää lihan syöntiä (52 %). Tulos kertoo siitä, että osa väestöstä on periaatteessa valmis suosimaan kasvisruokailua, mutta haluaa silti säilyttää lihansyönnin ennallaan.

Selvin tyrmäys tulee ajatukselle lahjoittaa rahaa ilmastomuutoksen torjuntaan. Reilusti yli puolet (58 %) suomalaista ei näe sitä omana tekonaan.

Vastaajien sukupuoli heijastuu näkemyksissä teoista ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Naiset ovat miehiä useammin halukkaita lähes kaikenlaisiin ilmastotekoihin. Ainoan poikkeuksen säännöstä muodostaa viehtymys sähkö-, hybridi- tai kaasuauton hankintaan. Miehistä asiasta on kiinnostunut kaksi viidestä (42 %) ja naisista reilu neljännes (28 %). Sukupuolten välinen ero on tuntuva etenkin, kun tarkastellaan näkemyksiä kasvisruokailusta ja lihansyönnistä. Naiset ovat jo vähentäneet tai aikovat rajoittaa lihansyöntiä. Miesten selvää enemmistöä näyttää pikemminkin puistattavan ajatus lihansyönnin vähentämisestä.

KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Verian (aiemmin Kantar Public). Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla 1.–4. kesäkuuta. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1 027. Vastaajat edustavat maamme täysi-ikäistä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on koko aineiston tasolla suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)