Turun kauppakamarin kyselyn mukaan yritykset haluavat sijaita lähellä kasvukeskusta ja markkinoita. Puolet (49,3 %) varsinaissuomalaisen elinkeinoelämän yritysjohdosta nimeää kasvukeskuksen ja markkinoiden läheisyyden (48,7 %) tärkeiksi tekijöiksi yrityksen sijainnin ja toimintaedellytysten näkökulmasta. Kysely tehtiin kesäkuussa ja siihen vastasi 199 Turun kauppakamarin jäsenyritystä.

– Sandvikille Turun seudun vahvuuksia ovat teollinen osaaminen, hyvä sijainti ja yhteydet kansainvälisille markkinoille. Toimimme globaalissa kaivos- ja teknologialiiketoiminnassa, jossa tuotteet, osaaminen ja asiakkaat liikkuvat yli rajojen. Siksi sujuvat yhteydet länteen, satamiin, lentoyhteyksiin ja keskeisille vientimarkkinoille ovat erittäin tärkeitä. Ne tukevat sekä yritysten kasvua että koko alueen kilpailukykyä, sanoo toimitusjohtaja Mats Eriksson Sandvik Suomen yhtiöistä tiedotteessa.

Kasvukeskuksen läheisyys nousi kyselyssä ykköseksi viime vuonna. Siihen asti koko 2020-luvun yritykset nostivat tärkeimmäksi sijaintikriteerikseen sopivan työvoiman saatavuuden. Tänä kesänä työvoiman saatavuus on vasta sijalla neljä (44,8 % vastaajista).

– Tämä tulos kertoo todennäköisesti työmarkkinoiden tilanteesta – työvoimaa on edelleen runsaasti saatavilla, toteaa Turun kauppakamarin toimitusjohtaja Kaisa Leiwo.

Varsinais-Suomen alueella on useita kasvukeskuksia, joiden ympäristöön yritykset hakeutuvat. Kasvukeskusten läheisyydessä toteutuvat muut kyselyssä esiin nousseet yrityksille tärkeät tekijät, kuten liikenneyhteydet. Työvoimaa on paremmin saatavilla kasvavalla ja kehittyvällä alueella. Kasvukeskus sinällään voi lisäksi olla merkittävä markkina yritykselle.

– Vetoamme valtakunnan päättäjiin, että nyt on ensiarvoisen tärkeää vahvistaa vahvojen maakuntien vahvoja keskuksia ja toimialoja. Vähäisten tuki- ja investointiresurssien kanavoiminen kannattamattoman liiketoiminnan keinotekoiseen ylläpitämiseen on pahimman laatuista julkisten rahojen tuhlausta. Elinvoimaisen elinkeinotoiminnan edellytysten vahvistaminen generoi yhteiskuntaan tulovirtaa, jonka avulla voidaan haluttaessa myös tukea vähemmän elinvoimaista toimintaa ja alueita, Leiwo jatkaa.

Leiwon mukaan markkinoiden läheisyyden nousu kyselyn kakkoseksi kertoo siitä, että erityisesti vientiyrityksille nopea ja kustannustehokas pääsy keskeisille vientimarkkinoille on elinehto. Varsinais-Suomen maakunnan veturiyritysten tilauskirjat ovat jo pitkään näyttäneet hyviltä, ja valtaosa niiden tuotteista menee vientimarkkinoille. Seudun yritysten vienti suuntautuu vahvasti länteen – Ruotsiin, EU-maihin, Iso-Britanniaan ja USA:han.

– Yhteyksiä länteen onkin syytä vaalia ja kehittää, että hyvät tilauskannat pysyvät ja positiivinen kierre vahvistuu. Hyvät yhteydet mahdollistavat paitsi vientiyritysten pääsyn keskeisille markkinoille, niin myös osaajien ja osaamisen liikkumisen sekä halutut ulkomaiset investoinnit Varsinais-Suomeen, toteaa Leiwo.

Turun kauppakamari on kysynyt jäseniltään Varsinais-Suomen kilpailukykytekijöistä vuosittain kesäkuusta 2020 lähtien. Vuonna 2026 kyselyyn vastasi 199 yritystä, joista 26,6 prosenttia toimii teollisuudessa, 10,6 prosenttia rakennusalalla ja 9,0 prosenttia tukku- ja vähittäiskaupassa. Vastaajista 10,6 prosenttia työllistää yli 250 henkilöä ja 35,2 prosenttia alle kymmenen henkilöä. Sähköpostitse toteutettuun kyselyyn voi vastata vain kerran.

Varsinais-Suomen alueella on useita kasvukeskuksia, joiden ympäristöön yritykset hakeutuvat. Kasvukeskusten läheisyydessä toteutuvat muut kyselyssä esiin nousseet yrityksille tärkeät tekijät.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)