Laajat ratatyöt näkyivät kuluvan vuoden toisella neljänneksellä junaliikenteen määrissä ja matkustajaliikenteen täsmällisyydessä. Rataverkolla tehtävät kunnossapito- ja kehittämistyöt ovat keskeinen osa turvallisen ja toimintavarman raideliikenteen varmistamista.

Tieliikenteen määrät pysyivät pääteillä vakaana, lentoliikenteessä kehitys oli hienoisesti myönteistä ja Fintrafficin digitaaliset palvelut tekivät kesäkuussa kaikkien aikojen käyntiennätyksen.

– Rataverkon kunnossapitoa ja turvallisuuteen liittyviä investointeja ei voida siirtää myöhemmäksi ilman vaikutuksia tulevaisuuden toimintavarmuuteen. Suomelle tärkeä rataverkko edellyttää jatkuvaa ylläpitoa, jotta se pystyy palvelemaan matkustajia ja elinkeinoelämää turvallisesti ja luotettavasti myös tulevaisuudessa, sanoo toimitusjohtaja Pia Julin Fintrafficista tiedotteessa.

Suomen rataverkolla liikennöi vuoden toisella neljänneksellä yhteensä 112 765 matkustaja- ja tavarajunaa, kun vastaavana ajanjaksona vuonna 2025 junia liikennöi 121 640. Suurin muutos nähtiin lähiliikenteessä, jossa junamäärä laski 83 355 junasta 75 751 junaan (-9,1 %). Kaukoliikenteessä junamäärä pysyi lähes edellisvuoden tasolla ja kasvoi hieman 17 868 junasta 17 998 junaan (+0,7 %). Tavaraliikenteessä junamäärä puolestaan väheni 20 417 junasta 19 016 junaan (-6,9 %).

Täsmällisyys heikkeni matkustajaliikenteessä edellisvuoteen verrattuna. Lähiliikenteen täsmällisyys oli vuoden toisella neljänneksellä 89,7 prosenttia, kun vuotta aiemmin se oli 93,8 prosenttia. Kaukoliikenteessä täsmällisyys oli 86,7 prosenttia, kun vuotta aiemmin vastaava luku oli 89,8 prosenttia. Tavaraliikenteen täsmällisyys säilyi hyvällä tasolla. Täsmällisyys oli 94,7 prosenttia, kun vuotta aiemmin se oli 94,4 prosenttia.

– Lähiliikenteen junamäärien lasku selittyy HSL-alueen laajoilla ratatöillä. Toukokuussa käynnistyivät Kehäradan muutostyöt ja kesäkuun alusta lähtien liikennettä on supistettu merkittävästi. Myös esimerkiksi A-junaliikenne on ollut kokonaan keskeytettynä kesäkuun alusta lähtien. Lähiliikenteen täsmällisyyden heikkeneminen johtuu niin ikään kuluvan vuoden mittavista ratatöistä, jotka ovat aiheuttaneet merkittäviä vaikutuksia liikenteen häiriöherkkyyteen ja täsmällisyyteen, kertoo operatiivinen esihenkilö Iina Porkka Fintrafficin raideliikenteenohjauksesta.

Toisella vuosineljänneksellä rataverkolla tehtiin noin 30 300 ratatyötä, eli lähes saman verran kuin vuotta aiemmin. Vaikka töiden kokonaismäärä ei ole merkittävästi kasvanut, niiden vaikutukset junaliikenteeseen näkyivät aiempaa selvemmin. Vuonna 2026 rataverkolla on toteutettu useita laajoja kehittämis- ja kunnossapitohankkeita vilkkaasti liikennöidyillä rataosuuksilla. Työt ovat edellyttäneet poikkeavia liikennejärjestelyjä ja vaikuttaneet erityisesti matkustajaliikenteen täsmällisyyteen. Ratatyöt jatkuvat vilkkaasti koko kesäkauden ajan.

– Rataverkolla tehdään parhaillaan useita Suomen raideliikenteen tulevaisuuden kannalta merkittäviä investointeja. Vaikka laajat ratatyöt näkyvät väliaikaisesti liikennemäärissä ja täsmällisyydessä, niiden tavoitteena on parantaa rataverkon toimintavarmuutta, kapasiteettia ja sujuvuutta pitkällä aikavälillä. Fintraffic huolehtii yhdessä muiden rautatiealan toimijoiden kanssa siitä, että liikenne voidaan toteuttaa turvallisesti myös laajojen ratatöiden aikana, kertoo operatiivinen johtaja Annika Tapio Fintrafficin raideliikenteenohjauksesta.

Tieliikenteen määrät pääteillämme (valta- ja kantateillä) olivat kuluvan vuoden toisella kvartaalilla hiukan edellisvuotta korkeammalla tasolla liikenteen kokonaismäärän kasvaessa 0,2 prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon.

Ajoneuvoluokkien välillä näkyi pieniä erisuuntaisia muutoksia. Henkilö- ja pakettiautoliikenteen määrä kasvoi 0,2 prosenttia, kun taas raskaan liikenteen määrä väheni 0,4 prosenttia.

Fintrafficin kesäkuussa teettämä kysely tukee tieliikennemäärissä näkyvää kuvaa: auto on edelleen suomalaisten ykkösvalinta, vaikka kustannukset painavat autoilijoita. Kyselyn mukaan 74 prosenttia suomalaisista ajaa itse autoa säännöllisesti, ja autoa aikoo käyttää kesälomalla 85 prosenttia vastaajista. Autoa ajavista 38 prosenttia kertoo vähentäneensä yksityisautoilua polttoaineen hinnan vuoksi, mutta pääteiden liikennemäärissä tämä ei näy merkittävänä laskuna.

Lentoliikenne on kehittynyt positiivisesti sekä kansainvälisen että kotimaan liikenteen osalta.

Vaikka ylilentojen määrä ei ole lukumääräisesti kasvanut, Suomen ilmatilassa lennettyjen kilometrien määrä on lisääntynyt. Tämä johtuu siitä, että normaalisti Baltian maiden kautta kulkevien kiinalaisyhtiöiden reitit ovat Pietarin ilmatilan tilapäisten sulkujen aikana kulkeneet Suomen ilmatilan kautta.

Fintrafficin digitaaliset palvelut keräsivät vuoden toisella vuosineljänneksellä noin 3,74 miljoonaa käyntiä, kasvua vuoden takaiseen 46 prosenttia (2,57 miljoonaa Q2/2025). Kesäkuu oli kaikkien aikojen vilkkain kuukausi Fintrafficin digitaalisissa palveluissa, sillä palveluja käytettiin yli 1,40 miljoonaa kertaa.

Fintraffic Mobiili on edelleen suosituin palvelu keräten noin 2,68 miljoonaa käyttökertaa (1,70 miljoonaa Q2/2025). Sovelluksen suosion kasvu on yhä vahvaa, sillä sovellusta ladattiin vuoden toisella neljänneksellä noin 20 000 kertaa. Latauksia on nyt kaikkiaan 173 000. Fintrafficin muita suosittuja palveluita ovat esimerkiksi Liikennetilanne, Junalähdöt, Matka-reittiopas sekä Palauteväylä.

Fintrafficin liikennetiedon avoimen datan rajapintoihin Digitraficiin ja Digitransitiin tehtiin toisella neljänneksellä yhteensä noin 5,8 miljardia rajapintakutsua, ja dataa näistä palveluista jaettiin yhteensä 295 teratavua. (Digitransit 4,2 miljardia rajapintakutsua, dataa 51 TB, Digitraffic 1,6 miljardia rajapintakutsua ja dataa 244 TB).

Digitrafficin kautta välitetään liikenteen reaaliaikaista tietoa kuten liikennevaroituksia ja kelikamerakuvia. Digitransit puolestaan sisältää ajantasaisen ja kattavan datan Suomen joukkoliikenteestä ja sitä hyödyntävätlaajasti muun muassa erilaiset reittioppaat.

Kysely toteutettiin valtakunnallisesti 1.–9. kesäkuuta. Tutkimuksen toteutti Iro Research Fintrafficin toimeksiannosta internetissä Iron valtakunnallisessa kuluttajapaneelissa. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat 18 vuotta täyttäneet suomalaiset. Tutkimukseen vastasi yhteensä tuhat henkilöä, ja otos painotettiin iän, sukupuolen ja maakunnan mukaan vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)