Vaikka vesivahinkojen riskit ja yleisyys tunnetaan, niiden todellinen mittaluokka ja määrä voivat silti yllättää. Suomessa sattuu joka vuosi lähes 40 000 korvattavaa vesi- ja vuotovahinkoa, joiden korvaukset nousevat noin 160 miljoonaan euroon. Vahinkojen yleisin yksittäinen aiheuttaja on astianpesukone, johon liittyviä riskejä jokaisen on helppo minimoida.

Astianpesukone on ylivoimaisesti yleisin kotien vesivahinkojen aiheuttaja. Lisäksi vahinkoja aiheuttavat muun muassa kylmälaitteet, viemäritukokset ja käyttövesiputkien vuodot.

Suomessa sattuu vuosittain lähes 40 000 korvattavaa vesi- ja vuotovahinkoa, eli yli sata vahinkoa päivässä. Korvauksia niistä maksetaan yhteensä noin 160 miljoonaa euroa. Kodeissa tapahtuvien vesivahinkojen yleisin yksittäinen aiheuttaja on astianpesukone. Yksinkertaisin tapa pienentää siihen liittyvää riskiä on sulkea astianpesukoneen vesihana aina, kun konetta ei käytetä. Erityisen tärkeää on huolehtia hanan sulkemisesta lomalle lähtiessä, jolloin koti voi olla päiviä tai jopa viikkoja tyhjillään. Jos vuoto alkaa asukkaan poissa ollessa, ehtii vettä pahimmillaan valua rakenteisiin pitkään ennen vahingon havaitsemista, mikä voi moninkertaistaa sekä vauriot että korjauskustannukset.

Ennen korjaus- ja korvausvaiheeseen pääsyä vahingon laajuus tulee kartoittaa huolellisesti. Kosteuskartoitusten merkitys ulottuu yksittäisistä asukkaista kokonaisiin taloyhtiöihin. Täsmällinen, osaavan ammattilaisen toteuttama kartoitus ratkaisee, jääkö vahinko rajatuksi ja nopeasti korjattavaksi vai paisuuko se kalliiksi ja pitkäkestoiseksi remontiksi.

– Raportin laatu on käytännössä koko vahinkoprosessin perusta. Sen pohjalta tehdään korvauspäätökset, korjaussuunnitelmat ja kustannuslaskelmat, sanoo Hannu Kärki Polygon Finland Oy:stä tiedotteessa.

Hänen mukaansa puutteellinen kartoitus tulee todennäköisesti aiheuttamaan aikaa vieviä lisätutkimuksia ja voi myös johtaa virheellisiin, joko ali- tai ylimitoitettuihin johtopäätöksiin.

Kosteuskartoituksen tehtävä ei ole ainoastaan todeta, että rakenteet ovat kastuneet. Oleellista on selvittää vahingon syy, laajuus ja oikeat toimenpiteet. Rakenteiden kastuminen ei automaattisesti tarkoita niiden vaurioitumista; väärä tulkinta voi johtaa jopa täysin turhiin purkutöihin tai toisaalta riittämättömiin korjauksiin.

Vakuutusalan näkökulmasta keskeistä on kartoitusten yhdenmukaisuus.

– Näitä tapauksia on niin paljon, että prosessin on toimittava sujuvasti. Raporttien täytyy olla vertailukelpoisia ja riittävän selkeitä, toteaa Jussi Hämäläinen LähiTapiolasta.

Hän lisää epäselvien raporttien niin ikään hidastavan korvauskäsittelyä ja lisäävän virheiden riskiä.

Taloudellisten vaikutusten lisäksi kyse on myös terveydestä. Vesivahingot ja niihin liittyvät kosteusvauriot voivat pahimmillaan johtaa sisäilmaongelmiin, joiden korjaaminen on huomattavasti alkuperäistä vahinkoa kalliimpaa.

Rakennuskannan ikääntyessä ja sääntelyn tiukentuessa kartoitusten osaamisvaatimukset kasvavat. Asiantuntijat korostavat rakennusfysiikan tuntemusta, mittausmenetelmien hallintaa ja kykyä erottaa kastuminen varsinaisesta vaurioitumisesta.

Vesivahingon osuessa kohdalle ratkaisevaa ei ole pelkästään itse vahinko korjaustarpeineen vaan se, kuinka se kartoitetaan. Rakennustieto Oy on julkaissut uuden RT-ohjekortin laadukkaiden ja täsmällisten kartoitusten tueksi. Se muun muassa määrittelee hyvän kosteuskartoitustavan vesivahinkotilanteissa ja sillä niin ikään tähdätään käytäntöjen yhtenäistämiseen ja vahinkoprosessien sujuvoittamiseen.

RT 103912 Kosteuskartoitus. Vesivahingot -ohjekortti palvelee vesivahinkojen eri osapuolia, kuten kiinteistöjen omistajia, vakuutusyhtiöiden korvauskäsittelijöitä ja vahinkotarkastajia, isännöitsijöitä, kustannuslaskijoita sekä vesivahinkojen kosteuskartoituksia, kuivatusta ja saneerausta tekeviä toimijoita. Ohjekortissa esitetään kosteuskartoituksen tavoitteet ja selvitysprosessi, kosteuskartoittajan vastuut ja vaadittavat pätevyydet sekä ohjeistetaan kosteuskartoituksen raportointi.

Ohjekortti on toteutettu laajan asiantuntijaverkoston toimikuntatyönä. Toimikunnan puheenjohtaja oli Toni Mäki (Sweco Finland Oy) ja projektipäällikkö Ilkka Friman (Rakennustieto Oy). Käsikirjoittajina toimivat Mikko Koskivuori ja Ville Pasanen (AFRY Finland Oy). Lisäksi toimikuntaan kuuluivat Hannu Kärki (Polygon Finland Oy), Jari Virta (Kiinteistöliitto Uusimaa), Juho Kess (Rakli), Juho-Veikko Luksua (OKT Kosteustutkimus Oy), Jussi Hämäläinen (LähiTapiola Palvelut Oy), Petri Mero (Finanssiala ry), Sara Rintamo (Isännöintiliitto), Tuomas Konsala (Pohjola Vakuutus Oy) ja Vesa Haronoja (If Vahinkovakuutus Oyj).

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)