Joka kymmenes suomalainen on riidellyt pysäköinnistä kumppaninsa kanssa, selviää SPATY ry:n teettämästä tuoreesta kyselystä. Vastoin yleistä mielikuvaa kipinät eivät sinkoile eniten keski-ikäisten autoissa: 25–34-vuotiaista parkkiriitaan on ajautunut noin kuudesosa, yli 65-vuotiaista vain harva. Yllättäen pysäköinnistä myös riidellään useammin maalaiskunnissa kuin monissa suurissa kaupungeissa.

Suomalaisten pysäköintialan toimijoiden yhdistys SPATY ry:n teettämä kysely selvitti, kuinka usein pysäköinti on aiheuttanut riitoja suomalaisten parisuhteissa. 25–34-vuotiaista noin kuudesosa (15 %) kertoo joskus kinastelleensa parkkeerauksesta, kun yli 65-vuotiailla luku jää reiluun kuuteen prosenttiin.

SPATY ry:n hallituksen puheenjohtaja Christian Metsärannan mukaan kysely paljastaa, kuinka arjen kuormitus purkautuu pysäköintitilanteissa.

– Kun ahtailla parkkipaikoilla yhdistyvät ruuhkavuosien kiire ja suorituspaineet, stressi purkautuu helposti vieressä istuvaan apukuskiin ja muuttuu turhaksi kinasteluksi. Vanhempien ikäryhmien matalammat riitelyluvut viestivät elämänkokemuksen merkityksestä: iän ja kiireettömän arjen myötä kehittyy suhteellisuudentaju, jonka ansiosta yksi tiukka taskuparkkeeraus ei pilaa yhteistä päivää.

Kaupunkien riittämättömät pysäköintitilat herättävät säännöllisesti julkista keskustelua, mutta SPATY:n tutkimuksen mukaan parkkiriidat kärjistyvät usein maalaiskunnissa. Niissä runsas kymmenesosa (noin 13 %) pareista on joskus ajautunut parkkiriitaan.

Turussa, Tampereella ja Oulussa vastaava osuus on vain noin seitsemän prosenttia. Pääkaupunkiseudulla riitelevien parien osuus on kuitenkin lähes yhtä korkea kuin maalaiskunnissa: noin 12 prosenttia.

Metsäranta arvioi, että tulokset selittyvät autoilijoiden ennakko-odotuksilla. Turussa, Tampereella ja Oulussa ruuhkaisiin pysäköintialueisiin on henkisesti varauduttu jo ennen liikkeellelähtöä. Maalaiskunnissa vaivatonta pysäköintiä sen sijaan pidetään itsestäänselvyytenä.

– Kun illuusio arjen helppoudesta rikkoutuu esimerkiksi väärinpysäköidyn auton tai satunnaisen ruuhkan takia, tilanne koetaan poikkeuksellisen ärsyttävänä, ja turhautuminen puretaan helposti puolisoon. Tutkimuksemme osoittaa, ettei parkkiriidoissa ole välttämättä kyse fyysisen tilan puutteesta vaan odotusten ja todellisuuden ristiriidasta.

Parkkiriidoissa on eroja myös eri ammattiryhmien välillä. Useimmiten pysäköinti herättää kahnausta toimihenkilöiden keskuudessa. Heistä noin kuudennes (17 %) kertoo joskus kinastelleensa pysäköimisestä. Opiskelijoilla vastaava osuus oli alle neljä prosenttia ja eläkeläisillä noin seitsemän prosenttia.

Metsäranta arvioi, että toimihenkilöiden iso osuus parkkiriidoissa on heijastus kuormittavasta työelämästä.

– Kun työpäivän jälkeen on väsynyt, haastava pysäköintitilanne toimii helposti venttiilinä, jonka kautta päivän aikana syntynyt stressi purkautuu kumppaniin. Opiskelijoiden ja eläkeläisten huomattavasti matalammat luvut taas kertovat joustavammasta elämänrytmistä ja vähemmästä autoilusta. Kun kalenteri ei pursua yli äyräiden, auton ratissa on vähemmän suorituspaineita, eikä pysäköimisestä muodostu tarpeetonta kitkaa parisuhteeseen.

Suomalaisten kokemuksia pysäköinnistä ja parisuhteista kartoitti tutkimusyhtiö Bilendi huhtikuussa SPATY ry:n toimeksiannosta. Sähköiseen kyselyyn vastasi tuhat suomalaista ja otos painotettiin vastaamaan väestöä iän, sukupuolen ja asuinpaikan mukaan. Vastaajista noin 13 prosenttia kertoi, ettei käytä autoa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)