Tiedämme, että emme saisi kuluttaa niin paljon kun nyt kulutamme. Tiedämme myös sen, että emme saisi roskata ympäristöämme, mutta silti me roskaamme. Miksi me kuitenkin yhä vain kulutamme ja saastutamme ympäristöämme, vaikka tiedämme että se ei ole ympäristöllemme eikä meille itsellemme hyväksi?

Maapallomme ei enää kestä liiallista kuluttamistamme. Kysyin kerran eräältä nuorelta hänen kulutustottumuksiaan, hän vastasi kun ne kiinalaisetkin kuluttaa. Niinhän se on. Ei minun tarvitse välittää omasta tavastani elää, kun ei ne muutkaan välitä. Mitäpä jos meistä jokainen ajattelisi vain omia kulutusvalintojaan? Me emme voi vaikuttaa siihen miten ihmiset muualla maailmassa käyttäytyvät. Mutta, jos me kaikki yhteistuumin päättäisimme lakata ostamasta kiinalaisia tuotteita, niin eivät he niitä meille enää myisi.

Kaikkien meidän ostovalinnoilla kun on vaikutusta. Mieti seuraavan kerran kun ostat jotain tuotetta, tarvitsetko sitä todella? Jokainen ostamatta jätetty tavara lisää luonnon hyvinvointia, sillä me emme tarvitse kaikkea sitä materiaa, mitä meille tuotetaan. Me tarvitsemme puhdasta vettä joka meidät virvoittaa ja janomme sammuttaa. Me tarvitsemme maata joka meidät ruokkii, me tarvitsemme ilmaa jotta voimme hengittää.

Mutta tavaroita me emme tarvitse, sillä osa niistä päätyy lopulta jätteeksi, joita meille syntyy yhä liikaa. Sinä voit vaikuttaa jätteiden syntyyn omilla valinnoillasi. Yksistään kierrätys ei meitä pelasta.

Birgitta Wulf