Mikä on parasta Turun kesässä?

Lehtovaara: Ehdottomasti kaupunkiluonto. Olen metsäihminen ja rämmin ryteikössä kiikarien kanssa lintuja tiirailemassa. Nuorempana Turun kesäinen kulttuuritarjonta veti kovasti puoleensa, soittojuomaloissa tuli käytyä. Jos on aikaa ja rahaa käydä festareilla ja konserteissa, niin tämä on kyllä siihen mahtava kaupunki.

Lappalainen: Turku on Suomen paras kesäkaupunki. Harmikseni en sitä kovinkaan paljon näe, koska vietän kesän pääasiassa laineilla. Mutta jos meille tulee kesävieraita, niin kyllä heidät Aurajoen rantaan tulee vietyä. Se ranta on nykyään niin hieno, varsinkin kun joki ei haise enää. Ennenhän se löyhkäsi kamalasti.

AL: Muistankin tuon joen hajun, kun muutin tänne 1990-luvulla. Nythän Aurajoen vesi on jo ihan uimakelpoistakin.

NL: Mutta tiedättekö mikä tapahtuma sysäsi alkuun ajatuksen Aurajoen kaunistamisesta?

AL: Asuin silloin vielä Savonlinnassa, joten ei ole tästä muistikuvia.

NL: Syynä oli ensimmäinen Tall Ships Races vuonna 1996. Kun katselee kuvia 1960-70-luvun Aurajoen suistosta, niin rannat ovat täynnä vanhoja laivanraatoja. Alue oli telakka, joka haisi. Telakka sitten lähti nykyisille sijoilleen Raision suuntaan, kun jokisuisto kävi liian matalaksi. Sen jälkeen jokiranta vasta pengerrettiin ja siivottiin, ja 90-luvun alussa sinne rakennettiin ensimmäiset uudet kerrostalot. Sen jälkeen koko kaupunki muuttui täysin.

AL: Tulin Turkuun juuri noihin aikoihin. Kävin Juhana Herttuan lukiota ja liikuntatuntisin kävimme Linna Pubissa pelaamassa biljardia. Taideakatemiaa ja konservatoriota alettiin niihin aikaan rakentaa, mutta sehän oli sellaista jättömaata, pelkkää sotkua ja mutaa. Koko maisema muuttui yhdessä vuodessa. Ja sitten tulivat ne 90-luvun ikimuistoiset DBTL:t vielä.

NL: Turun kesähän on tätä nykyä yhtä isoa DBTL:ää.

AL: Hyvistä keikkapaikoista Turussa on ikävä kyllä pulaa, etenkin pienemmillä artisteilla.

NL: Se johtuu siitä, että nykynuoriso ei enää ryyppää ravintoloissa.

AL: Monet nuoret muusikot ovatkin palanneet taas kaduille keikkailemaan.