Suomalaiset muuttavat helteillä pihansa ja parvekkeensa minikokoisiksi vesipuistoiksi. Pohjola Vakuutus muistuttaa, että vesi ei aina pysy siellä missä pitäisi – väärään paikkaan valuvat vesimassat voivat aiheuttaa isoja vahinkoja. Tilastojen mukaan erityisesti paljujen kärähtämiset kuuluvat kesän vahinkoihin.

Suomalaisten rakkaus veteen ei rajoitu vain järvenrantoihin, vaan oma keidas pystytetään yhä useammin parvekkeelle tai pihalle. Vaikka kyseessä on viaton vilvoittelu, vesimassojen kanssa kannattaa olla tarkkana.

– Kun tuhansia litroja vettä sisältävä palju tai uima-allas tyhjennetään väärässä paikassa tai se pääsee yllättäen tyhjenemään syystä tai toisesta, puhutaan äkkiä vesivahingoista. Vesi löytää tiensä rakenteisiin yllättävän nopeasti, Pohjola Vakuutuksen omaisuuden ja toiminnan korvauspalveluiden johtaja Markus Uimonen varoittaa tiedotteessa.

Lasten puhallettava kahluuallas vaikuttaa harmittomalta, mutta parvekkeella se on riski. Jo parinsadan litran vesimäärä on suuri, jos allas kaatuu tai pääsee tyhjenemään suoraan parvekkeen lattialle. Poistoputket eivät välttämättä vedä vettä tarpeeksi nopeasti. Pahimmillaan vesi tulvii kynnyksen yli sisälle asuntoon tai valuu alakerran naapurin puolelle.

– Allasta ei koskaan kannata laittaa parvekkeelle. Vesivahingon lisäksi riskinä on myös veden tuoma paino parvekkeelle. 400 litraa vettä painaa 400 kiloa, mikä tarkoittaa suurta painoa neliömetrille, Uimonen kertoo.

Kerrostaloparvekkeen kantavuus on tyypillisesti noin 400–500 kiloa neliömetriä kohden. Isompi lastenallas voi ylittää tämän rajan ja vaurioittaa rakenteita.

Pihanurmikolle pystytettävät, hieman isommat perhealtaat voivat vettä vetää jopa yli 10 000 litraa. Erityisesti edullisemmat muovialtaat voivat revetä saumasta aurinkolämmön, liiallisen ilmanpaineen tai terävän esineen, kuten lelun tai oksan vuoksi.

– Jos jokin terävä esine puhkaisee altaan seinämän, tuhansia litroja vettä voi vyöryä sekunneissa ulos. Mikäli maaperä viettää taloon päin, perustukset ovat vaarassa. Tämän vuoksi on katsottava tarkkaan, mihin altaan pystyttää. Maan pinnan on oltava tasainen ja vietettävä poispäin rakennuksista eikä allasta kannata laittaa terassille, sanoo Uimonen.

Allas tulee tyhjentää hallitusti esimerkiksi uppopumpun tai letkun avulla suoraan sadevesikaivoon, ei talon seinustalle.

Paljuilu on suomalaista rentoutumista parhaimmillaan, mutta kylvyn jälkeen edessä on kriittinen vaihe eli tyhjennys. Kun yli tuhat litraa vettä lasketaan kerralla suoraan paljun alle, maaperä vettyy hetkessä. Jos palju on sijoitettu aivan terassin tai talon kylkeen, vesi voi nousta salaojituksen yli ja kastella alapohjan rakenteet.

– Paljun tyhjennysvesi tulee ohjata poistoletkulla riittävän kauas sellaiseen paikkaan, jossa maaperä kestää suuren vesimäärän, kuten tontin reunan ojaan tai hulevesijärjestelmään. Jos veden puhdistukseen käytetään kemikaaleja, on myös muistettava huomioida paikalliset ympäristömääräykset, muistuttaa Uimonen.

Vakuutusyhtiön vahinkotilastoissa näkyvä tyypillisin paljujen käyttövirhe on paljun lämmittäminen tyhjänä tai riittämättömällä vesimäärällä. Tällöin vaarana on palovahinko, kun paljun kamiina saattaa palaa puhki.

– Ennen paljun täyttämistä vedellä kannattaa tarkistaa, että paljun tulpat ovat kunnolla kiinni. Paljun kamiinaa ei saa koskaan sytyttää ennen kuin paljussa on riittävä määrä vettä. Käyttöohjeeseen tulee tutustua ennen paljun käyttöä, Uimonen varoittaa.

Kun maasto on kesällä kuivaa, on huomioitava, että puulämmitteisen paljun kamiina voi kipinöidä lähiympäristöön, minkä takia paljun lämmitystä tulisi aina valvoa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)