Peruskoulun päättäneiden nuorten syrjäytyminen nousi viime vuosikymmenellä niin isoksi huoleaiheeksi, että ratkaisuksi keksittiin oppivelvollisuusiän pidentäminen 18 ikävuoteen. Tämä tarkoitti, että toisen asteen opinnoista tuli käytännössä pakollisia, etenkin kun peruskoulussa ei enää jätetä heikommin suoriutuvia oppilaita luokalle, kuten takavuosina.

Lakiuudistus lisäsi painetta toisen asteen opiskelupaikkojen lisäämiseen. Turussa kaupungin omistamien lukioiden suosio kasvoi kuluvan vuosikymmenen alussa niin, että lukioiden aloituspaikkoja lisättiin 60:lla kevään 2024 yhteishaussa. Tästäkin huolimatta sisäänpääsyrajat olivat vuonna 2025 hieman aiempaa korkeammat.

Tämän kevään yhteishaun tulokset julkistettiin 11. kesäkuuta. Keskiarvorajoissa ei ollut suurta muutosta – eli ne pysyivät verraten korkeina. Kaupungin kolme kärkilukiota ovat tuttuun tapaan Kerttuli, Turun Suomalainen Yhteiskoulu ja Puolalanmäki, jonne ei ollut asiaa alle 8,75 keskiarvolla. Kahdessa muussa raja oli tätäkin korkeampi.

Loput kaksi kaupungin suomenkielistä lukiota – Luostarivuoren Lyseon lukio ja Turun Klassillinen lukio – vaativat sisäänpääsyyn keskiarvoa kahdeksikon molemmin puolin. Turun yliopiston omistamaan Turun normaalikoulun lukioon vaadittiin keskiarvoa 7,75.

Ilmiö on johtanut siihen, että turkulaiset hakeutuvat naapurikuntien lukioihin. Esimerkiksi Raision lukioon sisäänpääsyä on voinut pitää lähes varmana, jos keskiarvo alkaa seitsikolla. Tänä vuonna ovi Alppiruusupuiston tuntumassa olevaan opinahjoon avautui keskiarvolla 7,58, joka on lukion rehtorin mukaan kaikkien aikojen ennätys.

Moni raisiolaisnuori jäi ilman varmana pitämäänsä lukiopaikkaa.

Nyt kun korkeakouluhaku on muuttunut pahimmillaan vuosia kestäväksi ylioppilasarvosanojen korottamissavotaksi, niin onko sama edessä peruskoulun päättäneillä? Vai tarvitaanko edelleen lisää lukion aloituspaikkoja?

Jokin nykyisessä yhtälössä ei täsmää.

Teemu P. Peltola