Tukien leikkaukset kiihdyttävät kodittomuutta
Y-Säätiö perustettiin vuonna 1985 ideoimaan miten ratkaista etenkin pienten asuntojen asuntopula. Syntyi ainutlaatuinen yhteistyö yhteiskunnallisten tahojen ja suurten kaupunkien kesken lääkäri Ilkka Taipaleen ja Helsingin silloisen apulaiskaupunginjohtaja Heikki von Hertzenin ideoimana. Hallitus otti tavoitteen poistaa asunnottomuus viidessä vuodessa.
Y-Säätiön perustehtäväksi määriteltiin vuokrakotien hankkiminen jo olemassa olevasta asuntokannasta yksin eläville ja asunnottomille. Neljässäkymmenessä vuodessa säätiö on kasvanut Suomen suurimmaksi valtakunnallisesti toimivaksi yleishyödylliseksi vuokranantajaksi.
Y-Säätiön yhdessä Turun yliopiston sosiaalitieteiden laitoksen kanssa vedtämä Radar-hanke perustuu sosiaali-, terveys- ja asuntosektorin sekä järjestöjen ja seurakuntien edustajien rekisterianalyyseihin. Niistä saa uusia näkökulmia asunnottomuuteen. Esimerkiksi valtaosa ihmisistä, joilla on vakavia psykososiaalisia haasteita, ei koskaan päädy asunnottomiksi.
– Kohtuuhintaisten asuntojen on ajateltu ehkäisevän parhaiten asunnottomuutta. Usein sanotaan, ettei pidä paapoa, jos ei itse pärjää, mutta jos apua ei saa asumiseen, voi seurata isompia ongelmia. Tästä syntyi Asunto ensin -periaate. Jokaisella on oltava koti ja asuminen on perusoikeus, vaikka Ei minun naapuriini -ajattelu onkin vahvaa, sanoo Y-Säätiön toimitusjohtaja Teija Ojankoski.
Vaikka päihde- ja mielenterveysongelmat ovat yleisempiä asunnottomuutta kokevien joukossa, ne johtavat asunnottomuuteen vain murto-osassa tapauksista.
Sen sijaan tukijärjestelmissä on kehityskohteita oikea-aikaisen avun saamiseksi. Esimerkiksi mielenterveyshoito etenee, mutta vuokrat ja laskut jäävät hoitamatta ja johtavat häätöön.
Asunnottomuuden riskin on todettu viime vuosina kasvaneen erityisesti pienen palkan tai pitkien sairaslomien takia. Sosiaaliturvaleikkaukset ovat vaikuttaneet putoamiseen asunnottomuuteen aiempaa nopeammin.
Merja Marjamäki












