Toimintakeskus Panskiksen vieressä sijaitsevaan puistoon rakentui luonnon omista raaka-aineista yhteisötaideteos Kietoutuma. Maatuvaan taiteeseen erikoistunut ympäristötaiteilija Hanne Lammi oli kerännyt taidepajaan osallistuvia varten Pansion yleiseltä rannalta järviruokoa sekä lisäksi hän oli tuonut mukanaan puutarhajätettä, kuten leikatun omenapuun oksia, mäkimeiramia, pajua ja heiniä.

– Idea on kannustaa ihmisiä tarkastelemaan lähiluontoa, sillä punoessa luonnon materiaaleja teokseen voi kokea kuuluvuuden tunnetta omaan lähiluontoonsa. Se tavallaan voi parantaa, elvyttää tai kehittää samalla omaa luontosuhdetta, ja kietoo tekijän osaksi luontoa, Kietoutuma-yhteisötaideteosta vetävä Lammi kertoo.

Jos olosuhteet sallivat, niin teos saa olla vuoden paikoillaan puistossa.

Lammin mukaan maatuvan taiteen yksi tärkeä näkökulma on monilajisuus. Eli taidetta ei tehdä pelkästään ihmisille, vaan tunnistetaan puiden, mikrobien, hyönteisten ja yleensäkin muiden lajien sekä luonnon monimuotoisuus osana taidetta.

– Ajattelimme, että tämä on hyvä paikka, sillä tästä kulkee paljon ihmisiä. Taideteos tarjoaa myös hyönteisille kodin, sillä hyönteiset viihtyvät risuista, heinistä ja järviruokosta punotun Kietoutuman sisällä. Puisto on avoin, eikä täällä ole muuten kovin paljoa pöpelikköjä hyönteisille, Lammi sanoo.

Lammi on myös nukketaitelija sekä puutarhuri. Kierrätysmateriaalit ovat hänelle ennestään tuttuja nukketeatterin parissa. Mutta hän on pohtinut paljon sitä, että pystyykö taidetta tekemään täysin maatuvina teoksina, ja mikä taideteoksen elinkaari on kokonaisuudessaan.

– Kun maatuvan teoksen elinkaari loppuu meidän silmissä, niin maaduttuaan se jatkaa vielä elämäänsä esimerkiksi mikrobitasolla, Lammi toteaa.

Lammin mukaan maatuvan yhteisötaiteen ydin on myös se, että opetellaan huomioimaan muiden lajien merkitys osana kaupunkiluontoa.

– Moni voi ajatella, että taiteen tulisi olla pysyvää tai ikuista, mutta tässä fokusoidaan enemminkin hetkeen, ja sen lyhyen ajankohdan tarkasteluun. Vaikka teos on hetkellinen, niin punoessa taidetta voi huomata, miten teoksen ydinidea on pyrkiä jatkuvaan muutokseen.

Lammi on vetänyt myös Panskiksessa työpajoja, joissa rakentuu maatuvia hyönteishotelleja osaksi teosta.

– Ne myös tulevat maatumaan ötökkämökkeinä tässä puistossa.

Taidepaja oli osa Coevolvers-hanketta, jossa tavoitellaan yhteiskunnallisia muutoksia luontokadon ja ilmastokriisin ratkaisemiseksi. Hankkeessa kehitetään monipuolisia luontopohjaisia ratkaisuja seitsemässä kohteessa eri puolilla Eurooppaa. Turussa kohdealueena on Pansio-Perno.

– Tavoitteena on edistää luontotoimia yhdessä asukkaiden ja muiden alueen toimijoiden kanssa. Hanke pyrkii kehittämään asunaluetta paikallisten ihmisten ja luonnon lähtökohdista, kertoo projektikoordinaattori Kia Andell.

Andell sanoo, että hankkeen ideana on ekososiaalinen elpyminen, jonka kautta elvyttävässä kaupunkisuunnittelussa huomioidaan asukkaiden, paikallisyhteisön sekä luonnon ääni.

EU-komission isännöimä päätapahtuma järjestetään tänä vuonna Brysselissä 9.–13. kesäkuuta. Turun kaupungin koordinoima Pansio-Pernon luontolabra sekä Coevolvers-hanke järjestävät omia tapahtumia Turussa ja ohjelma huipentuu 10. kesäkuuta hybridiseminaariin, jonka teemana on Monilajinen Turku 2050.

Marianne Rovio