Nostalgia on ikiaikainen popmusiikin bensa, jota muusikot juottavat yleisölleen tasaisin väliajoin. Nyt nostalgiatrippiä 1990-luvulle tarjoilee Olavi Uusivirta Camouflage-levyllään. Jo levyn avaavalla nimiraidalla kasarilapset saattavat saada yliannostuksen nostalgiaa, kun mainitaan tuoksutussit, Bon Jovin Always, X-Files ja markan kelluttaminen.

Uusivirran levy taiteilee ärsyttävän ja viehättävän rajalla. Levyssä on lukematon määrä ärsyttäviä elementtejä, mutta musiikki osuu sellaiseen nostalgiahermoon, että lopputulos kääntyy vääjäämättä riemukkaaksi.

Camouflage tuoksuu laskelmoidulta, mutta tuntuu vilpittömältä. Viittaukset 30 vuoden taakse eivät rajoitu vain teksteihin vaan Uusivirta on annostellut ysäriä myös sävellyksiin.

Kenelle: Nostalgiatrippiä kaipaaville nelikymppisille.

Arvio: Voimme olla varmoja, että ensi kesänä festareiden muotiväri on camouflage.

Ilkka Lappi