Influenssarokotteen hyödyt ulottuvat influenssaan sairastumisen ehkäisyä laajemmalle. Laaja, 165 tutkimuksen meta-analyysi osoittaa, että influenssarokote vähentää vakavan taudin riskiä ja pienentää influenssaan liittyvän sairaalahoidon riskiä arviolta 42 prosenttia. Influenssa voi aiheuttaa vakavia komplikaatioita ja lisätä sydän- ja verisuonitapahtumien riskiä etenkin ikääntyneiden keskuudessa, mutta tauti aiheuttaa ylikuolleisuutta jo yli 50-vuotiailla.

Influenssavirus muuntuu jatkuvasti, minkä vuoksi influenssarokotteen koostumus päivitetään vuosittain vastaamaan mahdollisimman hyvin tulevalla kaudella kiertäviä viruskantoja. Influenssarokote vähentää vakavan taudin riskiä merkittävästi, mutta rokotteen teho voi vaihdella eri kausina. Rokotteen tehoon vaikuttaa erityisesti se, kuinka hyvin rokotteen viruskannat vastaavat kyseisellä influenssakaudella kiertäviä viruksia.

Viime influenssakaudella influenssarokotteen teho oli Euroopassa merkittävä, vaikka kauden valtavirukseksi nousi uusi A(H3N2) -viruksen alahaara, joka poikkesi rokotteen viruskannasta. Rokote voi kuitenkin suojata vakavalta taudilta ja sen komplikaatioilta myös silloin, kun vastaavuus ei ole täydellinen.

Clinical Microbiology and Infection -lehdessä julkaistu vertaisarvioitu systemaattinen katsaus ja meta-analyysi yhdisti 165 tutkimuksen tulokset ja tarkasteli, kuinka hyvin kausi-influenssarokotus ehkäisee vakavia influenssaan liittyviä seurauksia. Tulosten perusteella influenssarokote vähentää merkittävästi vakavan taudin riskiä. Rokotetuilla oli noin 42 prosenttia pienempi riski joutua influenssan vuoksi sairaalahoitoon, 51 prosenttia pienempi riski sairastua keuhkokuumeeseen, 52 prosenttia pienempi riski joutua teho-osastolle ja 55 prosenttia pienempi riski joutua hengityskonehoitoon. Myös influenssaan liittyvä kuoleman riski pienentyi rokotetuilla.

ECDC:n mukaan influenssaan sairastuu vuosittain arviolta 5–10 prosenttia aikuisista ja 20–30 prosenttia lapsista. Suomessa kausi-influenssan arvioidaan aiheuttavan vuosittain noin 500–2 000 ylimääräistä kuolemaa. Ylikuolleisuus koskee erityisesti iäkkäitä ihmisiä, joilla influenssa voi pahentaa perussairauksia ja johtaa vakaviin komplikaatioihin. Influenssan aiheuttamista sairaalahoitojaksoista iso osa koskee yli 65-vuotiaita, mutta myös pienet 0–4-vuotiaat lapset ovat kohonneessa riskissä joutua sairaalahoitoon taudin vuoksi.

– Korkean elintason maissa, kuten Euroopassa ja Yhdysvalloissa influenssan aiheuttama ylikuolleisuus on noin 12 kuolemaa 100 000 ihmistä kohden vuodessa. Yli 65-vuotiaiden influenssaan liittyvä kuolemanriski on hyvin tiedossa, mutta vähemmän tunnettua on se, että 50–65-vuotiaiden riski kuolla influenssaan on lähes kymmenkertainen verrattuna 18–50 vuotiaisiin. Yli 50-vuotiailla perussairaudet ovat jo yleisiä ja jopa 80 prosentilla influenssaan menehtyneistä on jokin perussairaus. Tärkeimmät kuolemanriskiä lisäävät perussairaudet ovat verenkierto- ja hengitystiesairaudet, sekä syöpätaudit, kertoo Rokotepalvelun vastaava lääkäri Jukka Vakkila tiedotteessa.

Influenssaan sairastuminen lisää ikäihmisillä myös merkittävästi sydän- ja verisuonitapahtumien riskiä, kuten sydän- ja aivoinfarkteja. Sairastetun influenssan jälkeen riski sydän- ja verisuonikomplikaatioille on ensimmäisen kuukauden aikana moninkertainen. Vaikean influenssan jälkeen kohonnut riski voi jatkua pidempäänkin. Influenssaan liittyvien sydän- ja verisuonikomplikaatioiden aiheuttama kuolleisuus on tutkimusten mukaan miehillä jopa kolminkertainen naisiin verrattuna.

Vaikka riski sairastua vaikeaan influenssaan on nuorilla ja perusterveillä yleensä ikääntyneitä ja pikkulapsia pienempi, influenssarokotus vähentää sairastumisen ja vakavien komplikaatioiden riskiä kaikilla sekä voi lyhentää taudin kestoa. Rokottautumalla voi estää viruksen leviämisen perheessä, työpaikalla ja niiden läheisten keskuudessa, joille influenssa voi olla vaarallinen.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)