Vuoden ensimmäisen osavuosikatsauksen mukaan Turun kaupungin tilikauden alijäämä painuu 26,6 miljoonaan euroa. Talousarviossa alijäämää oli 21,0 miljoonaa euroa eli alijäämä on kasvamassa 5,6 miljoonalla eurolla.

Ensimmäinen osavuosikatsaus on laadittu raportointijaksolta 1.1.–31.3. Vuosikate 31,5 miljoonaa euroa toteutuisi 5,8 miljoonaa euroa suunniteltua alhaisempana. Ennusteen mukaan toimintatuottojen ja verorahoituksen ennustettu kertymä ei riitä kattamaan toimintakuluja ja suunnitelman mukaisia poistoja eli vuosikate ei riitä ennusteen mukaisiin 59,8 miljoonan euron suunnitelman mukaisiin poistoihin.

Nettokäyttömenoja kuvaava toimintakate -626,2 miljoonaa euroa olisi 2,2 miljoonaa euroa (-0,4 %) talousarviota huonompi ennusteen toteutuessa. Nettokäyttömenojen ennustetaan kasvavan edelliseen vuoteen verrattuna 45,7 miljoonaa euroa (7,9 %).

Toimintatuottojen koko vuoden ennuste on 250,9​ miljoonaa euroa, mikä ylittää talousarvion 8,2 miljoonalla eurolla (3,4 %). Toimintatuottojen kasvu edelliseen vuoteen verrattuna on 2,7 prosenttia. Toimintakulut ovat ennusteen mukaan 879,0 miljoonaa euroa ja talousarvio ylittyisi 10,5 miljoonalla euroa (-1,2 %). Toimintakulujen kasvu edelliseen vuoteen verrattuna olisi (-6,4 %)

Toimintakatteen suurimmat positiiviset poikkeamat ovat kaupunkiympäristölautakunnan 1,7​ miljoonaa euroa, työllisyysaluelautakunnan 1,2​ miljoonaa euroa, liikuntalautakunnan 0,8​ miljoonaa euroa ja kaupunginhallituksen 0,8​ miljoonaa euroa.

Kaupunkiympäristölautakunnan poikkeamaan vaikuttavat kasvu toimintatuotoissa, erityisesti kertaluontoinen korvaus Pansion satamassa tapahtuneen öljyvahingon kustannusten kompensoimisessa. Työllisyysaluelautakunnan osalta henkilöstökulut alittuvat mm. rekrytointien viivästyessä alkuvuonna ja lisäksi muiden kuntien maksuosuus ylittää talousarvion. Liikuntalautakunnan suurin ennustepoikkeama on 0,7 miljoonaa euroa suunniteltua pienempänä toteutuvat avustukset kotitalouksille.

Ennusteessa toimintakatteen suurimmat ylitykset ovat Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan 4,2 miljoonaa euroa ja lasten ja nuorten palveluiden lautakunnan 2,5 miljonaa euroa.

Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan ylitys johtuu erityisesti 3,0 miljoonaa euroa arvioitua pienemmistä myyntituotoista. Runkolinjaston asiakasmäärä on kasvanut, mutta toistuvaiskäyttäjien määrän lisääntymisen takia myyntitulot eivät ole kasvaneet samassa suhteessa kuin matkustajamäärä.

Lasten ja nuorten palveluiden lautakunnan ylitys 3,6 miljoonaa euroa johtuu suurimmaksi osaksi henkilöstökuluista. Henkilöstökulujen ylitystä on erityisesti suomenkielisessä perusopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa. Henkilöstökulujen ylitystä kompensoi kuitenkin tuottojen parantuminen, tuotoista eniten parantuvat kotikuntakorvaukset 0,8 miljoonaa. euroa.

Palvelukokonaisuuksien talousarviopoikkeamia on tarkemmin selvitetty diaraportin osiossa toimielinten taloudelliset tavoitteet ja toteutumisennusteet.

Vero- ja valtionosuustulojen kokonaiskertymän on arvioitu alittavan talousarvion noin 3,2 miljoonalla eurolla.

Verotuloja ennustetaan kertyvän 11,7 miljoonaa euroa talousarviota vähemmän. Kunnallisveroa ennustetaan kertyvän 11,2 miljoonaa euroa vähemmän ja kiinteistöveroa 3,0 miljoonaa euroa talousarvioon nähden. Yhteisöveroa ennustetaan kertyvän 2,5 miljoonaa euroa enemmän talousarvioon nähden.

Valtionosuudet toteutuisivat noin 8,5 miljoonaa euroa talousarviota paremmin.

Toiminnan ja investointien rahavirta on ennusteen mukaan 201,1 miljoonaa euroa negatiivinen. Ennuste ylittää 57,1 miljoonalla eurolla talousarvion.

Kaupungin investointimenojen toteutumisennuste on 275,7 miljoonaa euroa. Investointien ennustetaan alittavan talousarvion 63,8 miljoonalla eurolla merkittävimpien poikkeamien ollessa infrainvestointien alitus 34,3 miljoonaa euroa ja osakkeiden ja osuuksien alitus 23,5 miljoonalla euroa. Infrainvestointien alitukset johtuvat pääosin asemakaavoituksen viivästymisestä ja ajoitusmuutoksista.

Vuoden aikana uusia antolainoja on suunniteltu myönnettävän noin 64,0 miljoonaa euroa, jonka toteutuminen riippuu konserniyhteisöjen investointien ajoittumisesta ja lainatarpeesta.

Vuoden lopussa lainakannan eli korollisen kokonaisvelan arvioidaan olevan enintään 1 422,0 miljoonaa euroa, kun se edellisvuonna oli 1 121,0 miljoonaa euroa. Lainakannan kasvuun loppuvuonna vaikuttaa negatiivinen toiminnan ja investointien rahavirta sekä konserniyhteisöjen rahoitustarve.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)