Väylävirasto selvittää parhaillaan kiinteää yhteyttä Helsingistä Turun kautta Tukholmaan. Eduskunta myönsi joulukuussa selvitystyölle 250 000 euron määrärahan. Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps.) ehti jo teilata suunnitelman haihatteluksi.

– Iso viesti on, että Varsinais-Suomi on yhteyksien rakentaja, joka kiinnittää Suomen länteen. Siihen liittyy kiinteä yhteys. Se on tulevaisuuden visio mahdollisuudesta, perustelee maakuntajohtaja Jyri Arponen Varsinais-Suomen liitosta.

Maakuntaliitto on liputtanut vahvasti kiinteän yhteyden puolesta.

– Se ei tarkoita, että meillä olisi tässä ja nyt jokin linjaus.

EU:ssa valmistellaan tällä hetkellä vuosien 2028–34 budjettia eli monivuotista rahoituskehystä. Liikenneyhteyksiä rahoittavan Verkkojen Eurooppa -ohjelman (Connecting Europe Facility, CEF) rahoitusta on esitetty lähes tuplattavaksi 52 miljardiin euroon. Jatkossa hankkeet voivat saada EU:lta jopa 50 prosentin tuen. Tähän asti kattona on ollut 30 prosenttia.

– Euroopan unionin tahtotila on, että siirrytään raiteille ja nopeisiin juniin. Etäiset alueet halutaan yhdistää Euroopan kasvuun ja kehitykseen. Tämä on meille mahdollisuus, lausuu Arponen.

– Meillä on strateginen näkymä liikennekäytävästä, jolloin olemme mukana pelissä, kun EU jakaa rahaa yhteisrahoitteisille hankkeille. Se olisi hyväksi esimerkiksi länsiradalle, arvioi liiton edunvalvontajohtaja Malla Rannikko-Laine.

Maakuntaliitto valmistelee parhaillaan maakunnan hallitusohjelmatavoitteita. Niitä pitää olla esittää, kun seuraavaa hallitusta kootaan.

– Liikennepolitiikka tulee säilymään vahvana. Meillä on paljon tarpeita ja liikenteen kehittämisrahoitus on tosi niukkaa. Jonkinlainen erillisohjelma tarvitaan myös tulevalla kaudella, valottaa Rannikko-Laine.

EU-maiden liikenneministerit hyväksyivät 15. joulukuuta kannan, jossa liikennerahoituksen prioriteettilistalle lisättiin kaksi uutta Suomea koskevaa yhteyttä: Helsinki–Turku–Tukholma ja Tampere–Helsinki–Tallinna. Suomen saalis yhteisestä potista on jäänyt vaatimattomaksi, koska EU:n kelpuuttamia suunnitelmia ei ole ollut.

– Yhteys pääsee tulevaan Euroopan liikennerahoitukseen mukaan. Kansalliset väylät, jotka ovat linkityksessä tähän (kiinteään yhteyteen Ruotsiin) voivat saada EU-rahoitusta. Meidän infra- ja liikennehankkeet voivat saada Euroopan unionin rahoitusta, muistuttaa Arponen.

Yhteys olisi siis osa eurooppalaista infraa.

– Suomen liikennepolitiikka on ollut vähän lyhytjänteistä. Isojen kokonaisuuksien hahmottaminen on puuttunut, sanoo Rannikko-Laine.

Huoltovarmuuskeskustelussa unohtuu usein, että Varsinais-Suomen ja Länsi-Suomen satamat ovat keskeisessä asemassa. Pohjois-Suomen kautta ei pystytä tavaraa liikuttamaan samassa määrin. Pohjois-Suomen kapasiteetti on noin viisi prosenttia länsirannikon vastaavasta.

– Pohjois-Suomi on sotilaallisesti tosi tärkeä mutta satamat ovat kovin pieniä. Varsinais-Suomi on huoltovarmuuden ja talouden pyörien pyörittämisen kannalta aivan Suomen ydinaluetta, laajemmin koko länsirannikko, summaa Arponen.

Lasse Virtanen