Asuntojen hinnat jatkavat laskuaan vielä tämän vuoden alkupuolella, mutta piristyvät loppuvuotta kohden. Vuositasolla asuntojen hinnat laskevat kuitenkin vielä 1,5 prosenttia viime vuodesta, ennakoi Nordean ekonomisti Juho Kostiainen tuoreessa asuntomarkkinakatsauksessa. Ennusteen mukaan hinnat nousevat koko maassa ensi vuonna 1,5 prosenttia.

Asuntojen hintojen kääntyminen tapahtuu ensimmäisenä isommissa asunnoissa, pienten asuntojen ylitarjonnan purkautuessa hitaammin. Kasvukaupungeissa hintojen odotetaan seuraavan jatkossa suomalaisten tulokehitystä, kun nykyinen ylitarjontatilanne purkautuu vähäisen rakentamisen ja väestönkasvun kautta. Väestötappiopaikkakunnilla pitkään jatkunut hintojen lasku tulee jatkumaan.

– Ennakoitua pidempään jatkuneen hintojen laskun taustalla ovat olleet Suomen talouden odotettua heikompi kehitys ja erityisesti työttömyyden nousu, sekä hitaasti purkautunut asuntojen ylitarjonta. Ylitarjontaa ovat pitäneet yllä sekä tuettujen asuntojen runsas rakentaminen että asumistukileikkaukset, jotka ovat vähentäneet nuorten yksinasumista ja heikentäneet pienten asuntojen kysyntää, Kostiainen kertoo tiedotteessa.

Kostiaisen mukaan Iranin sodan pitkittyminen olisi negatiivinen riski myös asuntomarkkinoille.

– Pitkään korkealla pysyvät energiahinnat hidastaisivat kotitalouksien ostovoiman kasvua ja voisivat nostaa markkinakorkoja. Tämä välittyisi asuntomarkkinoille heikompana kysyntänä ja johtaisi asuntojen hintojen ennakoitua vaisumpaan kehitykseen. Perusoletuksemme kuitenkin on, että sota päättyy ja sen vaikutukset talouteen ja asuntomarkkinoihin ovat varsin rajalliset”, Kostiainen sanoo.

Vanhojen asuntojen kauppamäärät jatkavat kasvuaan viime vuoden noin 13 prosentin nousun jälkeen, mutta ovat edelleen normaalitasoa alhaisemmat. Myyntiaikojen piteneminen on edelleen jatkunut kaupan piristymisestä huolimatta, ja myyntiajat ovat tällä hetkellä keskimäärin hieman yli neljä kuukautta.

Tutkimukset osoittavat, että laskevat hinnat jarruttavat asunnon vaihtoa, Kostiainen analysoi.

– Asunnon odotetun myyntitappion välttely saattaa vähentää muuttamista jopa puolella verrattuna tilanteeseen, jossa myyjä tekisi voittoa – eli hintojen lasku vähentää asuntokauppaa. Myyntitappion välttely voi johtaa myös liian korkeisiin hintapyyntöihin, mikä osaltaan hidastaa kaupankäyntiä, Kostiainen pohtii.

Asuntohintojen lasku kasvukeskuksissa voidaan nähdä positiivisena asiana työvoiman liikkuvuuden kannalta. Toisaalta hintojen lasku voi luoda nykyisille omistajille lukittumista omaan asuntoonsa ja näin vähentää mahdollisuutta muuttaa itselleen optimaaliseen asuntoon töiden tai perhetilanteen kannalta. Asuntovarallisuuden lasku on syönyt monen asuntolainaan tarvittavaa omarahoitusosuutta, mikä voi olla asunnon vaihdon esteenä.

– Asuntokauppaa voitaisiin jouduttaa laskemalla väliaikaisesti asunnonvaihtajilta vaadittavaa omarahoitusosuutta viiden prosentin tasoon, joka ensiasunnon ostajillakin on, Kostiainen ehdottaa.

Valtion korkotukilainojen väheneminen tänä ja ensi vuonna tulee supistamaan tuettua asuinrakentamista. Samaan aikaan yksityinen tuotanto ei vielä lähde liikkeelle, kun uudiskohteiden kauppa käy edelleen heikosti eivätkä laskevat vuokrat ja edelleen korkea vajaakäyttö mahdollista yksityistä vuokrarakentamista.

– Odotammekin asuinrakentamisen supistuvan edelleen tänä ja ensi vuonna. Ennakoimme kuitenkin yksityisen rakentamisen käynnistyvän asteittain vuonna 2027, mikä osaltaan tasoittaa Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen (VARKE) tukeman rakentamisen vähenemisen vaikutusta, Kostiainen ennustaa.

Liikennerakennusten lupien osuus kaikista rakennuslupakuutioista, sisältäen datakeskukset, nousi viime vuonna 13,6 prosenttiin edellisen vuoden 3,7 prosentista. Vaikka aloitusluvut ovat vielä toistaiseksi suhteellisen matalat, lupamäärä kertoo hankkeita olevan suunnitteilla runsaasti.

– Datakeskukset ovat yksi harvoista rakentamisen kasvualoista ja piristysruiske Suomen rakentamiseen, Kostiainen lisää.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)