Euroopan mestaruus, EM-pronssi, MM-pronssi, maailmanmestaruus. Eeva Karppisen syksy on ollut huikeaa ilotulitusta. Rannikkosoudussa arvokisamenestystä on tullut viime viikkoina kahmalokaupalla. Ensin Karppinen souti syyskuun puolivälissä henkilökohtaisessa kisassa EM-pronssia ja sekaparikaksikossa Joel Naukkarinen kanssa kultaa. Lokakuun puolivälissä sijoitukset olivat samat MM-tasolla. Parhaillaan Kiinassa meneillään olevissa rantasprintin MM-kisoissa mitalisaalis saattaa hyvinkin kasvaa.

Karppinen siirtyi perinteisestä soudusta rannikkosoutuun muutama vuosi sitten. Vuodesta 2024 lähtien rannikkosoudussa arvokisamitaleja on tullut joka vuosi.

Onnistunut lajinvaihto, voisi sanoa.

Karppisen ja Naukkarisen kannalta rannikkosoudun näkymät ovat varsin kiinnostavat, sillä parin vuoden päästä Los Angelesin olympialaisissa rannikkosoudun rantasprintti on virallinen olympialaji. Ratasoudun puolella Karppinen jäi pari kertaa niukasti olympialaisten ulkopuolelle. Rannikkosoudun noustessa olympialajiksi unelma olympialaisiin pääsemisestä ei pelkästään elä. Voidaan jopa sanoa, että Karppinen ja Naukkarinen ovat mitalitoivoja Los Angelesissa, jos kaksikon isku on parin vuoden päästä nykyisellä tasollaan. Toki Karppinen on olympialaisten aikaan 41-vuotias, mutta rannikkosoudussa ikä ei ole este samalla tavalla kuin monessa muussa lajissa.

Toivottavasti kaksikon isku kestää, sillä olympiamitaliehdokkaita Suomella ei liikaa ole näköpiirissä.

Ilkka Lappi